Britannian ja EU:n välisistä brexit-neuvotteluista ei vielä eilisiltana saatu lopullista valkoista savua. Neuvotteluita ympäröi kuitenkin selvä positiivinen vire.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi keskiviikkona haluavansa uskoa, että sopimusta viimeistellään ja EU-johtajat voisivat tukea sitä torstaina. Huippukokouksia johtava Donald Tusk puolestaan kertoi brexit-sovun perustuksien olevan valmiina.
EU-johtajat kokoontuvat tänään Brysseliin huippukokoukseen brexitin viedessä päähuomion.
Vielä on epäselvää, kuinka pitkällä virkamiestason neuvottelut ovat, kun EU-johtajat istuvat iltapäivällä alas. Huippukokouspöydässä ei perinteisesti enää neuvotella yksityiskohdista.
Neuvottelut Pohjois-Irlannin ja Irlannin välisen rajan pitämisestä avoimena ovat edenneet, mutta tiettävästi Pohjois-Irlannin arvonlisäverotus on vielä jäänyt hiertämään.
Britannian on tarkoitus jättää EU kahden viikon päästä, lokakuun viimeinen päivä. Britannian lain mukaan pääministeri Boris Johnson joutuu pyytämään erolle lisäaikaa, jos hänellä ei ole huippukokouksesta kotiinviemisinään erosopimusta, joka hyväksytään maan parlamentissa lauantaihin mennessä.
Sopimus tarvitsee joka tapauksessa vielä Britannian parlamentin hyväksynnän, jota ei kolmella edellisellä kerralla ole saatu.
Samaan aikaan kun erosopimusta käsitellään Brysselissä, hallitus petaakin sopimuksen läpimenoa Lontoossa. Konservatiivien ohella olennaista on, tukeeko apupuolue Pohjois-Irlannin unionistipuolue (DUP) sopimusta.
Unionistit ovat aiemmin jyränneet ratkaisut, jotka perustuvat tullirajaan Irlannin merellä. Sen suuntaista ratkaisua on kaavailtu myös nyt.
Turkki, laajentuminen ja budjetti jäävät varjoon
Brexit jyrää tälläkin kertaa huippukokouksen muut aiheet, vaikka asialistalla olisi vakavia ja tärkeitä aiheita.
EU-johtajien odotetaan tuomitsevan Turkin hyökkäyksen Pohjois-Syyriaan yhtä suorasanaisesti kuin ulkoministerit maanantaina. EU-maiden lausunto oli poikkeuksellinen, koska maat tuomitsivat ensimmäistä kertaa Nato-kumppanin ja hakijamaan toiminnan.
EU-johtajat palaavat myös keskusteluun laajentumisesta. Eurooppaministerit torjuivat aiemmin viikolla jäsenyysneuvotteluiden aloittamisen Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa, mutta päätös jäi kiinni vain muutamasta maasta. Varsinkin Hollanti ja Ranska ovat varautuneita neuvotteluiden aloittamiseen maakaksikon kanssa.
Vaikeana palana huippukokouksessa ovat tulevien vuosien budjettineuvottelut. Suomi on puheenjohtajamaana toimittanut EU-maille pohjapaperin, josta käydään keskustelua.
Neuvottelut venyvät vähintään loppuvuoteen, mutta nyt tavoitteena on sopia budjetin koosta.
Kannat jakautuvat voimakkaasti nettomaksajien ja -saajien välillä. Komission on ehdottanut 1,11 prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta, mutta tiukan kurin viisikko Saksa, Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska vaativat budjetin pitämistä yhdessä prosentissa.