EU:n Ukraina-tuki jälleen tapetilla: Voidaanko Ukrainaa aseistaa Venäjältä jäädytettyjen varojen korkotuotoilla?

Euroopan komissio on antanut esityksen, jossa Venäjän jäädytettyjen varojen korkotuottoja käytettäisiin Ukrainan aseistamiseen.

Asiasta kertoo EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell viestipalvelu X:ssä.

EU-maat kokoontuvat torstaina huippukokoukseen, jossa asialistalla on jälleen kipeästi lisää aseapua kaipaavan Ukrainan tukeminen.

Ehdotuksen mukaan EU muodostaisi rahaston, jonne menisi 90 prosenttia korkotuotoista. Näillä varoilla hankittaisiin aseita Ukrainaan. Loput kymmenen prosenttia menisi Ukrainan oman aseteollisuuden tukemiseen.

Rauhanrahasto on EU-budjetin ulkopuolinen väline, jonka kautta EU:n jäsenmaat voivat hakea korvausta Ukrainalle lähetetystä aseavusta.

Venäjä varoitti jälleen tänään, että jäädytettyjen varojen käyttö tällä tavalla tekisi korvaamatonta vahinkoa Euroopan maiden taloudelle ja luotottajien luottamukselle Eurooppaan.

EU on jäädyttänyt noin 200 miljardia euroa Venäjän keskuspankin varoja sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan runsaat kaksi vuotta sitten. Ukrainalle ei kuitenkaan ohjattaisi tätä summaa, vaan varoista saadut tuotot. Politico-nettilehden mukaan ne olisivat noin kolme miljardia euroa vuodessa.

Maanantaina Eurooppa-neuvosto päätti myös Ukrainan avustusrahaston perustamisesta Euroopan rauhanrahaston yhteyteen. Samalla päätettiin korottaa rahoituskattoa viidellä miljardilla eurolla, joka varataan Ukrainan ja sen asevoimien tukemiseen.

Ukrainan avustusrahaston avulla EU voi tukea vahvemmin Ukrainan asevoimia.

Myös laajentuminen agendalla

Kokouksen agendalla on myös joukko muita globaaleja kysymyksiä, kuten EU:n laajentuminen. Joulukuun huippukokouksessa EU-maat päättivät avata jäsenyysneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa. Odotettavissa on, että EU-johtajat näyttävät vihreää valoa jäsenyysneuvotteluiden avaamiselle nyt myös Bosnia-Hertsegovinan kanssa.

Huippukokouksen tulokset julkaistaan kokouksen lopuksi päätelminä. STT:n näkemän tiistaisen luonnoksen mukaan jäsenmaat suosittaisivat jäsenyysneuvotteluiden avaamista Bosnia-Hertsegovinan kanssa.

Ukrainan lisäksi EU-johtajilta odotetaan kannanottoa Gazan tilanteesta ja Israelin suunnittelemasta Rafahin hyökkäyksestä. Hyökkäyksen on pelätty tekevän Gazan humanitaarisesta tilanteesta entistäkin järkyttävämmän.

20.3.2024 kello 19.09: Päivitetty juttua kauttaaltaan.

Lue myös:

    Uusimmat