Epävirallisessa huippukokouksessa Ranskan Versailles'ssa esillä ovat myös energialähteet ja talouskysymykset.
Venäjän laaja hyökkäys Ukrainaan on ravistellut koko Eurooppaa. Tänään alkavassa EU-maiden johtajien epävirallisessa huippukokouksessa keskustellaan unionin suunnasta hyökkäyksen jälkeisessä todellisuudessa.
Keskustelunaiheina ovat etenkin puolustuksen, energialähteiden ja talouden vahvistaminen. Esillä on myös Ukrainan tukeminen ja maan jättämä EU-jäsenyyshakemus.
Huippukokouksen puitteet ovat poikkeukselliset, sillä EU-puheenjohtajamaa Ranska on kutsunut johtajat koolle Versailles'n palatsiin. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin (sd.).
EU-maiden johtajien odotetaan hyväksyvän Versailles'n julistus, johon on koottu muun muassa linjauksia puolustusinvestoinneista.
Kannusteita yhteisiin puolustushankintoihin
STT:n näkemässä julistusluonnoksessa mainitaan muun muassa puolustusmenojen huomattava kasvattaminen sekä kannusteiden luominen jäsenmaiden yhteisiin puolustushankintoihin.
Lisäksi kykyä vastata hybridiuhkiin halutaan vahvistaa entisestään sekä kiinnittää huomiota kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen.
Julistuksessa aiotaan todeta, että yhteistyö sotilasliitto Naton kanssa on avainasemassa Euroopan yleisen turvallisuuden kannalta.
Lue myös: CNN: Brittisotilaita voinut lähteä Ukrainaan ilman lupaa – asevoimat kehottaa palaamaan Britanniaan
Tekstissä kuitenkin korostetaan myös EU-maiden keskinäistä avunantoa ja perussopimuksen artikla 42.7:n tärkeyttä. Siinä todetaan, että jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa apua kaikin käytettävissään olevin keinoin, jos jokin jäsenmaista joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.
Mainintaa artikla 42.7:stä julistukseen ovat ajaneet Suomi ja Ruotsi, jotka eivät kuulu Natoon.
Lisää suuntaviivoja EU:n puolustusyhteistyölle on odotettavissa myöhemmin keväällä, kun niin sanottu EU:n strateginen kompassi tulee hyväksyttäväksi.
Taloustoimille haetaan suuntaa
Puolustuksen lisäksi EU:n energialähteiden turvaaminen sekä sodan talousvaikutuksiin vastaaminen synnyttänevät paljon keskustelua EU-maiden johtajien välillä.
Julkisuuteen on noussut idea EU:n uudesta yhteisvelasta, jolla katettaisiin kasvavia puolustus- ja energiamenoja. Asiasta on kertonut muun muassa uutistoimisto Bloomberg.
Huippukokouksen pöydälle ei odoteta varsinaista esitystä uudesta yhteisvelasta, sillä suunta tuleville toimille on vielä haussa ja erilaisia vaihtoehtoja on pohjustettu. Johtajien keskusteluista haetaan poliittista ohjausta talouden tukemiseen.
Lue myös: Etla: Venäjä-pakotteista ei synny talouskriisiä Suomeen
Suomelle ajatus uudesta yhteisvelasta on vaikea. Koronapandemian talousvaikutuksiin luodusta elpymispaketista käytiin Suomessa pitkä vääntö, joten laajaa tukea uudelle vastaavalle velkajärjestelylle ei välttämättä löytyisi helposti.
Jos EU ryhtyisi luomaan uutta elpymispakettia, ratkaisulle tarvittaisiin kaikkien jäsenmaiden hyväksyntä.
Pakotteista sovittu nopeasti
EU on reagoinut Venäjän hyökkäykseen vauhdilla. Esimerkiksi Venäjää ja Valko-Venäjää kohtaan on asetettu useita pakotekierroksia. Tällä viikolla EU-komissio esitteli suunnitelman, jolla vähennetään EU-maiden riippuvuutta venäläisenergiasta entistä vauhdikkaammin.
EU-pakotteita on kohdistettu moniin venäläispankkeihin ja osa niistä on suljettu kansainvälisen Swift-maksujärjestelmän ulkopuolelle. Myös teknologiavientiin on asetettu rajoituksia.
Keskiviikkona EU lisäsi pitkälle pakotelistalleen 160 uutta nimeä, joiden joukossa oli useita venäläisiä oligarkkeja.
Lue myös: Esko Aho kertoo, miksi erosi venäläisen Sberbankin hallituksesta vasta nyt – paljastaa MTV:lle: "En ole pyrkimässä presidentiksi"
Pakotetoimilla pyritään lisäämään painetta Venäjän johtoon, jotta se lopettaisi sotatoimet Ukrainassa. EU:n kerrotaan olevan edelleen valmis lisäämään pakotteita, jos sota jatkuu.
12:48
Minkälaiset seuraukset Venäjän romahtamisella olisi Suomelle? Entinen pääministeri ja pitkään Sberbankin hallituksessa istunut Esko Aho arvioi tilannetta.