Suomi on saanut EU:lta maataloustukia noin 2 miljardia vuodessa. Tuoreessa budjettisuunnitelmassa tukea ollaan leikkaamassa viidellä prosentilla.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo, että "pahempaakin pelättiin".
– Jos etumerkki on miinus, niin ongelmia on silti tiedossa. Jo valmiiksi rääkätyt viljelijät eivät voi maksaa kaikkea. Viljelijät eivät saa vastikkeetonta rahaa, vaan jokaiselle tukieurolle asetetaan vaatimuksia. Jos EU haluaa maksaa maataloudelle vähemmän, niin vaatimuksista tingitään. Vaatimukset aiheuttavat viljelijöille kustannuksia, muun muassa ympäristötoimenpiteisiin.
Tarkempia tietoja loppukuusta
Se, mihin tukimuotoon leikkuri iskee, selviää tämän kuun lopussa. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (Kesk.) mukaan huonoin tilanne olisi, jos leikkaukset kohdistuisivat maaseudun kehittämistukiin.
– Niillä tuilla tasataan luonnonsuhde-eroja suhteessa muuhun Eurooppaan ja niitä käytetään eläinten hyvinvointikorvauksiin ja ympäristötoimiin. Ne ovat tärkeitä aktiiviviljelijöille ja oleellisia kannattavuuden näkökulmasta.
Tuet vaikuttavat viljelysten valintaan
Nurmijärveläinen maanviljelijä Kallepekka Toivonen on seurannut EU-komission suunnitelmia huolestuneena. Hänen mukaansa viljelijät miettivät jatkossa entistä tarkemmin, mitä kannattaa viljellä.
– Täytyy miettiä, millä pystyisi minimoimaan sen menetyksen, mitä leikkauksilla tulee. Tukijärjestelmässä pitäisi olla kannusteita siihen, että kannattaa tuottaa mahdollisimman laadukasta ja suurta satoa. Se olisi ympäristön ja ilmastonmuutoksen ja tuottajien talouden kannalta keskeinen asia.
Huoli markkinoiden toimivuudesta
Maa- ja metsätalousministerin mukaan Suomessa täytyy keskittyä myös markkinoiden toimivuuteen.
– Viljelijöiden täytyy saada oikeanmukainen korvaus tehdystä lisäarvosta. Tämä on iso huoli tällä hetkellä, ja sen eteen on tehtävä töitä.
EU-komission antama budjettiesitys koskee vuosia 2021-2027.