EU-komissio esittää Turkille viisumivapautta Schengen-alueelle. Sitä ennen maan pitää täyttää pikavauhtia puuttuvat kriteerit, jotta päätös voidaan tehdä kesäkuun loppuun mennessä.
Asiaa valmistellaan kovalla kiireellä, sillä Turkki on uhannut vesittää yhteistyön Euroopan pakolaiskriisin hoidossa, jos viisumivapautta ei myönnetä kesäkuussa. Päätös edellyttää EU-maiden ja Euroopan parlamentin hyväksyntää. Lisäksi se pitää ratifioida kansallisissa parlamenteissa.
Kiireinen valmistelu on herättänyt kovaa kritiikkiä, että EU myy keskeisiä periaatteitaan paineen alla.
– Eniten kritisoin (Turkin) viisumiasiassa sitä, että se on kytketty tähän pakolaisasiaan. Olisi voinut edetä ihan hyvin siten, että odotetaan, että kaikki ehdot täyttyvät, sanoo europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (kesk.).
Perussuomalaisten meppi Jussi Halla-aho ei usko viisumivapauden menevän läpi kaikkien EU-maiden kansallisissa päätöksentekoelimissä.
– Nythän viisumivapautta käytetään Turkin lahjomiseen. Kaikki tietävät, että Turkki ei täytä viisumivapauden edellytyksiä.
Ehtoihin sitoutuminen kysymysmerkki
Turkin pitää täyttää kaikkiaan 72 ehtoa, joihin kuuluu maassa olevien pakolaisten aseman vahvistaminen, vähemmistöjen oikeuksien turvaaminen ja viisumiesteiden poistaminen EU-mailta kuten Kyprokselta.
– Turkki on edennyt merkittävästi ehtojen täyttämisessä etenkin viime viikkoina, sanoo komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans.
Komission mukaan puuttuvia ja kiireellisesti toteutettavia ehtoja on vielä viisi. Ne liittyvät muun muassa korruption kitkemiseen sekä yhteistyöhön oikeus- ja rikosasioissa.
Komission lähteet kehuvat Turkkia, että maa on ratifioinut viime päivinä valtavan määrän kansainvälisiä sopimuksia. Iso kysymysmerkki on, miten Turkki käytännössä sitoutuu sopimusten toteuttamiseen.
Laiton muuttoliike kuriin
Turkki vaatii viisumivapautta jatkaakseen yhteistyötä Eurooppaan suuntaavan laittoman muuttoliikkeen kitkemisessä. Turkki on alkanut ottaa takaisin Kreikkaan saapuneita turvapaikanhakijoita, mikä on vähentänyt ihmissalakuljetusta Egeanmerellä.
Samaan aikaan EU suunnittelee pysyvää remonttia Euroopan turvapaikkajärjestelmään. Komissio julkisti tänään lakiesityksen pysyvästä vastuunjaosta EU-maiden kesken. Esityksen mukaan turvapaikanhakijoita siirrettäisiin maasta toiseen aina, kun johonkin maahan kohdistuu poikkeuksellista muuttopainetta.
Maakohtaisista kiintiöistä kieltäytyminen tarkoittaisi isoa sakkoa. Maksu olisi 250 000 euroa jokaisesta turvapaikanhakijasta, jota maa ei ota vastaan.
Kiintiöt ovat repineet pahasti EU-maiden rivejä. Unkari ja Slovakia ovat vieneet päätöksen väliaikaisista kiintiöistä EU-tuomioistuimeen. Unkari haukkui komission esittämät sanktiot tuoreeltaan.
– Se on kiristystä, sitä ei voi hyväksyä ja se ja epäeurooppalainen esitys komissiolta, sanoi Unkarin ulkoministeri Peter Szijjarto uutistoimisto AFP:n mukaan.
Komission lakiesitys pohjautuu kahteen vaihtoehtoon, jotka komissio esitteli vastikään EU:n turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi. Niin sanotun Dublin-sopimuksen perusperiaatteista halutaan pitää kiinni. Se tarkoittaa, että myös vastedes turvapaikkahakemuksesta olisi ensisijaisesti vastuussa se maa, johon hakija ensin saapuu.