EU-parlamentilta historiallinen päätös: Kiistelty maahanmuuttopaketti sai sinetin

Laajassa maahanmuuttopaketissa säädetään muun muassa pakollisista solidaarisuustoimista niille EU-maille, joihin kohdistuu erityistä muuttopainetta.

Muut jäsenmaat voivat valita, ovatko solidaarisuustoimet turvapaikanhakijoiden vastaanottamista vai rahallista tukea. 

Vaihtoehtona on myös tarjota muuttopaineen kohteena olevalle maalle operationaalista tai teknistä tukea.

Ennen äänestystä veikattiin, että vuosia valmistellun ja poliittisesti kiistellyn paketin läpimeno olisi vaikeaa.

Yksi paketin esittelijöistä, keskustaoikeistolaisen EPP-ryhmän ruotsalaismeppi Tomas Tobe kertoi Politico-lehdelle ennen äänestystä, että tuskin pystyy nukkumaan äänestystä edeltävänä yönä.

– Nyt EU saa jälleen kontrollin ulkorajoistaan, vähentää taloudellisista syistä johtuvaa maahanmuuttoa ja ottaa käyttöön yhteisen maahanmuuttopolitiikan, Tobe riemuitsi viestipalvelu X:ssä äänestyksen jälkeen.

Lue myös: Orpo käännytyslain etenemisestä: Poikkeuslain käyttöönotto "erittäin korkean kynnyksen takana"

Itärajan pitäminen kiinni on hyvä ratkaisu, sanoo Stubb Ylelle: "Putin käyttää ihmisiä sodan aseena"

Hallituksen rajalakiesitys herättää kysymyksiä – "Vähentääkö perusteettomien turvapaikkahakemusten määrää?"

Amnesty arvostelee

Lakipaketti sai kritiikkiä niin laitaoikeistosta kuin vasemmalta, tosin eri syistä. Europarlamenttiryhmien sisällä oli myös asiassa hajaannusta.

Kansalaisjärjestöt, muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnesty ovat myös kritisoineet lakia. Amnesty varoitti, että EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistus lisää inhimillistä kärsimystä Euroopan rajoilla ja ihmisoikeusloukkausten riskiä.

–  Mitä meillä on nyt pöydällämme, ei ole täydellinen ratkaisuehdotus, vaan kompromissi. Uudistukset ovat kuitenkin tarpeellisia, kuvasi tiistaina lehdistötilaisuudessa yksi lakipaketin esittelijöistä, slovenialaismeppi Matjaz Nemec parlamentin sosiaalidemokraattien ryhmästä sanoi.

Nopeampia päätöksiä ja tiukempaa valvontaa

Kaikkiaan pakettiin kuuluu kymmenen uutta lakiehdotusta, joilla päivitetään EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttolainsäädäntöä. 

Niihin kuuluvat esimerkiksi tehokkaampaan rajavalvontaan ja turvapaikkahakemuksien nopeampaan käsittelyyn tähtäävät toimet. 

Jatkossa EU:hun laittomasti saapuvien tiedot, kuten sormenjäljet ​​ja kasvokuvat kuuden vuoden iästä eteenpäin, tallennetaan uudistettuun Eurodac-tietokantaan.

Paketissa esillä ovat myös uudet kriteerit sille, mikä maa on vastuussa kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta (niin sanottu entinen Dublin-sääntö). Päävastuu on pysymässä kuitenkin edelleen sillä maalla, joka turvapaikkahakemuksen ensimmäisenä vastaanottaisi.

Lakipaketissa otetaan kantaa myös Suomen itärajalla ajankohtaiseen välineellistettyyn maahanmuuttoon.

Kriisitilanteita koskevassa ehdotuksessa halutaan varmistaa, että välineellistetyn maahanmuuton kohteeksi joutuva jäsenmaa saa tarvittaessa tukea toisilta EU-mailta.

Tässä tilanteessa komission arvioinnin perusteella neuvosto päättää pakollisista solidaarisuustoimista ja poikkeuksista seulonta- ja turvapaikkamenettelyistä.

EU:n tilastojen mukaan EU-alueelle tehtiin viime vuonna 1,14 miljoonaa turvapaikkahakemusta, joka on suurin lukema sitten vuoden 2016.

Eniten hakemuksia tehtiin Saksaan, Ranskaan, Espanjaan ja Italiaan.

Lue myös: EU äänestää turvapaikkauudistuksesta – myös itärajan ilmiöön otetaan kantaa

Suomi päättää tapauskohtaisesti

Suomen hallitusohjelmassa velvoittavaan vastuunjakoon – hallituksen termein taakanjakoon – on suhtauduttu varauksellisesti. 

Vaikka hallitusohjelman mukaan hallitus edistää "taakanjaon vapaaehtoisuutta", myös nykyinen hallitus on ollut valmis hyväksymään solidaarisuusmekanismin.

Eurooppaministeri Anders Adlercreutz (r.) sanoi joulukuussa STT:lle, että Suomi päättää tapauskohtaisesti, osallistuuko se suuren paineen alaiseksi joutuneiden maiden auttamiseen turvapaikanhakijoita vastaanottamalla vai kustannuksiin osallistumalla.

– Suomen kaltaisen reunavaltion on hyvä huomata se, että paine, joka tällä hetkellä kohdistuu Etelä-Eurooppaan, voi joskus olla meidän rajallamme. Kyllä tällaiset yhteiset sopimukset ovat eittämättä Suomenkin intressien mukaisia, Adlercreutz sanoi tuolloin.