EU-komissio: Venäjän vaatima kaasumaksumekanismi rikkoo pakotteita – "97 prosentissa sopimuksista valuutta on dollari tai euro"

Pakotteiden kannalta pulmana ei ole sinänsä ruplissa maksaminen, vaan Venäjän vaatima monimutkainen järjestely, jossa rahaa siirretään kahden tilin välillä Gazprombankissa.

Euroopan komission mukaan Venäjän vaatiman maksumekanismin käyttö kaasutoimitusten maksamiseen rikkoo pakotteita. Asian vahvisti komission tiedottaja Eric Mamer torstaina.

Mamerin mukaan komissio on toimittanut jäsenmaille opastusta siitä, miksi näin on.

Asiaa tunteva EU-virkamies sanoo, että EU ei hyväksy sitä, että Venäjä vaatii kaasuyhtiöitä perustamaan kaksi tiliä Gazprombankiin, eikä kaasutoimitusta kuitata maksetuksi ennen kuin rahat on vaihdettu rupliksi tilien välillä.

Käytännössä Venäjä haluaa, että eurooppalaiset kaasuyhtiöt maksaisivat kaasutoimituksen ensin esimerkiksi euroina yhdelle tilille, mutta maksu ei olisi valmis ennen kuin eurot olisi vaihdettu rupliksi toiselle tilille.

– Emme voi hyväksyä sitä, että yhtiöt pakotetaan avaamaan toinen tili ja että ensimmäisen ja toisen tilin välillä eurosumma on täysin venäläisten viranomaisten ja Venäjän keskuspankin käsissä, ja että maksu on lopullinen vasta, kun se on vaihdettu rupliksi, EU-virkamies selitti torstaina.

Se, että kaasuyhtiöt maksavat euroissa kaasutoimituksensa Gazprombankiin, ei riko vielä pakotteita, mutta ongelma syntyy siitä, että maksu ei ole silloin vielä täysin lopullinen.

Kahden tilin välillä rahojen hallinta olisi Venäjän käsissä ja on myös epäselvää, kuinka kauan rahojen kulkemiseen kahden tilin välillä menisi.

EU-virkamiehen mukaan käytännössä tällaisessa tapauksessa rahojen voisi tulkita olevan jopa eräänlainen laina Venäjälle ja näin Venäjä voisi päästä kiertämään sen keskuspankkia vastaan asetettuja pakotteita.

Gazprombank ei ole EU:n pakotelistalla.

Venäjä vaatii enemmän kuin maksuja ruplissa

Pakotteiden mahdolliseen rikkomiseen kaasutoimitusten maksamisella on liittynyt paljon epäselvyyttä.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi keskiviikkona, että kaasutoimitusten maksaminen ruplilla rikkoisi EU-pakotteita, jos alkuperäisessä sopimuksessa ei ole sovittu maksujen toimittamisesta ruplina.

Von der Leyenin kommentti veti mutkaa hieman turhan suoraksi, koska ongelma pakotteiden kannalta on nimenomaan Venäjän vaatimassa moniportaisessa mekanismissa, jossa maksu ei ole suoritettu ennen siirtoa tililtä toiselle ja valuutanvaihtoa rupliksi.

Suora ruplissa maksaminen ei sinänsä rikkoisi pakotteita, vaan silloin kyse olisi pikemminkin sopimusrikkomuksesta.

Mamer huomauttaa, että Venäjä ei kuitenkaan nyt vaadi yhtiöitä pelkästään maksamaan ruplissa, vaan sitoutumaan uuteen mekanismiin.

– Kukaan ei sano eurooppalaisille yhtiöille, että maksa vain ruplissa normaalille pankkitilille, jolle olet tähänkin mennessä maksanut, Mamer sanoi.

Toimitukset Bulgariaan ja Puolaan katkaistu

EU-komissio on kehottanut eurooppalaisia yhtiöitä pitämään kiinni alkuperäisistä sopimuksista. Noin 40 prosenttia unionin maakaasusta tulee tuontina Venäjältä.

Tähän mennessä eurooppalaiset kaasuyhtiöt ovat yleensä maksaneet kaasuostonsa venäläiselle kaasujätille Gazpromille siirtämällä rahat Gazpromin tilille ostosopimuksen mukaisessa valuutassa. Gazprombankilla on toimintaa EU:n sisällä Luxemburgissa.

EU-virkamiehen mukaan 97 prosentissa sopimuksista valuutta on dollari tai euro.

Presidentti Vladimir Putinin teki päätöksen uudesta maksumekanismista maaliskuun lopussa.

Venäjä katkaisi keskiviikkona kaasutoimitukset Bulgariaan ja Puolaan, koska nämä eivät olleet maksaneet kaasustaan ruplissa.

Pakotteiden toimeenpano jäsenmaiden vastuulla

Komission mukaan pakotteiden toimeenpano on jäsenmaiden vastuulla. Jos joku jäsenmaa ei laittaisi pakotteita täysin käytäntöön, asiaan olisi mahdollista puuttua EU-tasolla esimerkiksi rikkomusmenettelyn kautta.

Unkarin ulkoministeri on vahvistanut CNN:lle maan taipuvan Venäjän ruplamaksuvaatimuksiin.

– Kaasutoimituksestamme 85 prosenttia tulee Venäjältä ja öljytoimituksistamme 65 prosenttia tulee Venäjältä. Miksi? Koska tämän määrää infrastruktuuri. Asia ei ole näin huvin vuoksi, emme ole valinneet tilannetta, ulkoministeri Peter Szijjarto selitti CNN:lle.

Komission tiedottajan Mamerin mukaan komissio on yhteydessä Unkariin.

Lue myös:

    Uusimmat