Yksityisyydensuojaa puolustavat tahot ovat huolissaan EU-komission suunnittelemasta kasvojentunnistusjärjestelmästä.
EU-komissio suunnittelee lakimuutosta, jonka myötä EU-maiden viranomaiset saisivat käyttöönsä miljoonien henkilöiden kasvokuvat. Kuva-arkistoon halutaan liittää myös tekoälyllä toimiva kasvojentunnistusjärjestelmä, jonka avulla rikoksista epäiltyjä henkilöitä on helpompi tunnistaa.
Uudistus on osa niin kutsuttua Prüm II -asetusehdotusta, jolla ajetaan automaattista tietojenvaihtoa maiden välisessä poliisiyhteistyössä. Ehdotuksella on tarkoitus modernisoida vuonna 2008 hyväksyttyjen Prüm-päätösten pohjalta tehtävää tiedonvaihtoa. Näiden päätösten pohjalta eri maiden poliisit ja Europol voivat nykyään jakaa esimerkiksi rikollisten sormenjälkiä, dna-tietoja sekä ajoneuvojen rekisteritietoja.
Valtioneuvoston helmikuussa julkaiseman tiedotteen mukaan asetusehdotuksen keskeiset muutokset ovat keskitettyjen reitittimien luominen kyselyjen ja vastausten välittämiseen nykyisten kahdenvälisten yhteyksien tilalle, kasvokuvien ja poliisirekisteritietojen vaihtaminen, Europolin osallistumisen mahdollistaminen sekä osuman jälkeisten toimien nopeuttaminen ja yksinkertaistaminen.
Lue myös: Tietosuojavaltuutettu antoi poliisille huomautuksen henkilötietojen lainvastaisesta käsittelystä kasvojentunnistusohjelmalla
Euroopan tietosuojavaltuutettu huolissaan
Joulukuussa esitelty asetusehdotus on saanut viime viikkoina runsaasti kritiikkiä, kirjoittaa Wired. Suurimmaksi kritiikin kohteeksi on noussut ehdotuksessa kaavailtu tekoälyalgoritmeja hyödyntävä kasvojentunnistusjärjestelmä.
– Olette luomassa laajimman biometrisen valvonnan infrastruktuurin, mitä maailmassa on mielestäni koskaan nähty, kommentoi European Digital Rights -järjestön asiantuntija Ella Jakubowska.
Maaliskuun alussa Euroopan tietosuojavaltuutettu Wojciech Wiewiórowski on niin ikään kritisoinut hanketta. Hänen mukaansa järjestelmää voitaisiin käyttää vakavien rikosten lisäksi myös vähäpätöisissä rikostutkinnoissa. Wiewiórowskin mukaan järjestelmä uhkaa kansalaisten yksityisyyttä ja siksi ehdotukseen tulee lisätä yksityisyydensuojaa vahvistavia suojakeinoja.
Kasvojentunnistuksen viranomaiskäyttö on yleistynyt viime vuosina ympäri maailman. Samalla teknologian ongelmat ovat tulleet esiin monissa tutkimuksissa. Kasvojentunnistuksella on ollut vaikeuksia tunnistaa luotettavasti erityisesti tummaihoisia henkilöitä. Monessa Yhdysvaltain kaupungissa teknologian käyttö on kielletty poliisilta.
EU:n valmistelemassa tekoälyasetuksessa on mukana kohta, joka kieltäisi kasvojentunnistuksen poliisikäytön julkisilla paikoilla. Asetuksen lopullisesta sisällöstä neuvotellaan vielä.
Lue myös: EU kieltää tekoälyn käytön viranomaisilta – Myös Suomen poliisi kokeillut kohuttua kasvojentunnistusteknologiaa
Ei toimisi reaaliaikaisesti
Prüm II -asetuksen kuvaama kasvojentunnistus on hieman erilaista, sillä kasvojentunnistusta ei käytettäisi reaaliaikaisesti valvontakameroissa. Sen avulla voidaan kuitenkin jälkikäteen tunnistaa henkilöitä esimerkiksi vertaamalla valvontakameroiden, sosiaalisen median tai pidätetyn puhelimen kuvia poliisin tietokannassa oleviin kuviin. Eri maiden poliisit voisivat käyttää toistensa tietokannoista löytyviä kuvia tunnistamiseen.
EU-komission mukaan suunnitelmissa on, että jokaisen kasvojentunnistuksella tehdyn osuman tarkistaa elävä ihminen.
Euroopan maiden tietokannoissa on yhteensä kymmeniä miljoonia kasvokuvia. Joukossa on rikosepäiltyjä, rikoksista tuomittuja, turvapaikanhakijoita sekä tunnistamattomia ruumiita. Kuvista ei aiota muodostaa yhtä suurta tietokantaa, mutta eri maiden poliisivoimille tulisi pääsy kaikkiin eri tietokantoihin yhteisen keskusreitittimen kautta.
0:39
MTV Uutisten Rikospaikka -ohjelmassa kerrottiin KRP:n kehittävän automaattista kasvojentunnistusjärjestelmää lokakuussa 2018.