EU-maiden johtajien huippukokous alkaa hieman synkeissä tunnelmissa. Kokousta varjostavat Euroopan jälleen huonontuva koronavirustilanne sekä epävarmuuden tilassa muhivat neuvottelut tulevasta suhteesta Britanniaan.
EU:sta eronneen Britannian pääministeri Boris Johnson on pitänyt tätä päivää ratkaisevana takarajana kauppasopimuksen solmimisen kannalta. Neuvotteluja kuitenkin todennäköisesti jatketaan vielä tämän päivän jälkeen.
Neuvottelujen tilaa ja kompromissien mahdollisuuttakin punnitaan tänään huippukokouksessa Brysselissä. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin (sd.).
Yksi kauppaneuvottelujen vaikeimmista kysymyksistä on ollut kalastus, ja jäsenmaat suhtautuvat siihen vaihtelevalla intohimolla.
Suomelle kalastus ei ole merkittävä kynnyskysymys, mutta esimerkiksi Britannian vesillä kalastaville Ranskalle ja Hollannille asia on erittäin tärkeä.
Kaksi muuta keskeistä kipukohtaa neuvotteluissa ovat yritysten tasavertaisten kilpailuolosuhteiden takaaminen sekä hallinnolliset kysymykset, eli esimerkiksi riitojen ratkaisu.
"Tulevat päivät ovat ratkaisevia"
Kuukausia jatkuneet neuvottelut alkavat olla kalkkiviivoilla, joten ratkaisujen löytymiseksi kummankin osapuolen on tehtävä jonkunlaisia kompromisseja.
Huippukokouksen pöydällä ei ole vielä varsinaisia sopimustekstejä, koska neuvottelut ovat edelleen kesken.
EU:n pääneuvottelija Michel Barnier avaa johtajille neuvottelujen tilaa ja voi samalla hakea hieman vahvistusta siihen, millainen on neuvottelujen loppumetrien liikkumavara EU-maiden puolesta.
Lue lisää: Helena Petäistön kolumni: Syntyykö brexit-sopimus vai ei?
EU:n näkökulmasta kauppasopimuksesta pitäisi päästä sopuun lokakuun loppuun mennessä, jotta se ehdittäisiin saattaa kaikkien vaiheiden läpi voimaan vuodenvaihteeseen mennessä.
Vuodenvaihde on merkittävä hetki, koska silloin päättyy Britannian EU-eron jälkeinen siirtymäaika ja Britannia muun muassa jättää EU:n sisämarkkinat.
Huippukokousta vetävä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel muotoili kutsukirjeessään, että sopimuksen saavuttaminen ennen siirtymäajan loppua olisi molempien osapuolten etu, mutta sitä ei voida solmia hinnalla millä hyvänsä.
– Tulevat päivät ovat ratkaisevia, Michel kirjoitti.
Pöydällä päästövähennystavoitteen kiristäminen
Jäsenmaiden johtajat keskustelevat huippukokouksessa myös EU:n päästövähennystavoitteen kiristämisestä.
Komissio on esittänyt, että vuoden 2030 päästövähennystavoite asetettaisiin ainakin 55 prosenttiin verrattuna vuoden 1990 tasoon. Tämänhetkinen tavoite on 40 prosentin vähennys.
Suomi kuuluu kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa vaativien jäsenmaiden joukkoon ja kannattaa komission esitystä ainakin 55 prosentin vähennyksistä.
Euroopan parlamentti on vaatinut entistä kunnianhimoisempaa linjausta. Se asettui viime viikolla ilmastolakikannassaan tukemaan päästövähennystavoitteen kiristämistä 60 prosenttiin.
Nyt käytävässä huippukokouskeskustelussa johtajien ei odoteta ottavan vielä lopullista kantaa päästövähennyslukuun, vaan linjaavan ylipäätään tavoitteen kiristämistarpeesta, jotta EU saavuttaisi hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä.
Sopuun päästövähennystavoitteen prosenttiluvusta olisi tarkoitus päästä joulukuussa.
Huippukokouksessa käsitellään myös koronavirustilannetta ja puhutaan EU:n ulkosuhteista. Asialistalla on EU:n suhteet Afrikkaan, mutta itäisen Välimeren tilanteen ja Turkin toimien odotetaan nousevan kokouksessa ainakin keskustelunaiheeksi.