EU-maiden sisäministerit pohtivat keinoja terrorismin ehkäisemiseksi – Ohisalo: "Terrorismin vastainen toiminta ei ole kohdennettu uskontoja kohtaan"

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoo puheenvuoroissa nousseen esiin, että terrorismin ja väkivaltaisen ekstremismin vastainen toiminta ei saisi johtaa uskonnollisten ryhmien leimaamiseen tai sulkemiseen pois yhteiskunnasta.

Ohisalo korostaa, että terrorismin vastaisen toiminnan ei tulisi lisätä yhteiskunnan polarisaatiota.

– Terrorismin vastainen toiminta ei ole kohdennettu uskontoja kohtaan, vaan se on kohdennettu ekstremismiä, väkivaltaista ääriliikehdintää vastaan. Siinä on ero, ja tämän eurooppalaiset sisäministerit yhdessä allekirjoittavat, Ohisalo sanoi kokoustauolla pitämässään tiedotustilaisuudessa.

"Kaikkeen terrorismin pitää suhtautua yhtä vakavasti"

Ohisalo muistuttaa, että terrorismin ja väkivaltaisen ekstremismin takana on monia erilaisia taustaideologioita.

– Kaikkeen terrorismin pitää suhtautua yhtä vakavasti.

Viime päivinä uskonnot ovat olleet kuitenkin näkyvä aihe, kun Euroopassa on keskusteltu terrorismin ehkäisemisestä. Esimerkiksi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel on heittänyt ilmaan idean imaamien eurooppalaisen koulutuskeskuksen perustamisesta.

Sisäministerit hyväksyivät kokouksessaan julistuksen terrorismin ehkäisemisestä, ja siinä viitataan vain yleisellä tasolla uskonnolliseen koulutukseen.

Sisäministerien mukaan koulutusta pitäisi edistää EU:n sisällä niin, että siinä kunnioitetaan EU:n perusarvoja, joita ovat esimerkiksi ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus ja tasa-arvo.

– Yleisellä tasolla nähdään, että on tärkeää ymmärtää ilmiöitä laajemmin ja kouluttaa ihmisiä enemmän, Ohisalo kommentoi.

Terroristinen verkkosisältö halutaan kitkeä nopeammin

Sisäministerien yhteisessä julistuksessa tuomittiin jyrkästi viimeaikaiset terrori-iskut ja summattiin keinoja, joilla EU pyrkii ehkäisemään terrorismia. Ohisalo sanoo, että monet julistuksessa mainituista toimista ovat jo käytössä EU-maissa.

Yksi konkreettisesta julistuksessa mainituista keinoista on esitys terroristisen verkkosisällön nykyistä tehokkaammasta poistamisesta.

Ohisalon mukaan odotettavissa on, että neuvottelut asetuksesta saataisiin loppuun vielä joulukuussa. Silloin asetus voisi tulla voimaan tammikuussa, ja siitä vuoden sisään jäsenmaiden tulisi laittaa asetuksen sisältö käytäntöön.

Ohisalo pitää hyvänä sitä, että EU:lla olisi terroristisen verkkosisällön poistamiseen yhteiset säännöt, koska silloin tilanne on yrityksille ja palveluntarjoajille helpompi kuin silloin, jos kukin jäsenmaa loisi omia sääntöjään.

Ohisalon mukaan erityisesti Ranska on painottanut sitä, että terroristinen sisältö pitäisi poistaa verkosta tunnin sisällä poistomääräyksestä.

– Tätä on pidetty tärkeänä, koska sisältö leviää nopeasti ja juurikin tämän ensimmäisen tunnin aikana.

Viestisalaisuus herkkä kysymys perusoikeuksien kannalta

Julistuksessa nostettiin esiin myös pohdinta datan salauksesta ja siitä, miten viranomaiset pystyisivät keräämään digitaalista todistusaineistoa niin, että luottamus salaukseen perustuvaan teknologiaan säilyisi.

Tällä pohdinnalla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, pitäisikö salattua viestiliikennettä välittäviin sovelluksiin kuten Whatsappiin mahdollistaa pääsy viranomaisille.

Lainsäädäntöesitystä aiheesta ei ole vielä tehty EU:ssa. Neuvostossa asiasta on valmistelu päätöslauselmaa, joka on kannanotto aiheeseen. Jäsenmaiden on tarkoitus jatkaa keskustelua kysymyksestä lähiaikoina.

Ohisalo sanoo, että kysymys viestisalaisuudesta on ihmisten perusoikeuksien kannalta hyvin herkkä.

– Se ei ole mikään läpihuutojuttu, ja sitä pitää käsitellä hyvin tiedostaen ne monet reunaehdot, joita siihen liittyy.