Pääministeri Sanna Marin (sd.) summasi huippukokouksen päätteeksi medialle omat terveisensä kokouksesta torstain ja perjantain välisenä yönä.
Huippukokous loppui Brysselin ajassa myöhäisillasta, mutta kokouksen pysyminen yksipäiväisenä oli poikkeuksellista.
Yksi kuumimmista keskustelunaiheista koski EU:n ja Yhdysvaltojen välillä kytevää kauppasotaa, joskin keskustelussa ei menty Marinin mukaan vielä kovin syvälliselle tasolle.
Toisin sanoen yksityiskohtaista keskustelua ei käyty vielä Ursula von der Leyenin ehdotuksista, joiden mukaan valtiontukisäännöistä voitaisiin joustaa ja Eurooppa voisi kohentaa uudella rahastolla.
– Tässä kohtaa olemme antaneet tehtävänannon komissiolle valmistella tarkemmin ehdotuksia, millä tavalla voimme varmistaa Euroopan kilpailukyvyn ja kuitenkin huolehtia siitä, että emme ajaudu entistä vaikeampaan tilanteeseen, hän sanoi.
EU-komission pitäisi valmistella konkreettisempia ehdotuksia jo tammikuun aikana. Marin kertoi kokouksessa myös omasta viestistään siitä, mikä Suomelle ei sovi.
Lue lisää: Puola luopui jarruttelustaan: Iso kokonaisuus nytkähti poliittisten johtajien huippukokouksessa Brysselissä
– Itse pidin omassa puheenvuorossani tärkeänä ja vahvasti esillä sitä, että Suomi ei ole valmis uusiin välineisiin, esimerkiksi elpymisvälineen kaltaisiin välineisiin. Meidän pitää käyttää olemassa olevia varoja mahdollisimman tehokkaasti.
Sekä komission sisältä että jäsenmaiden väliltä on tullut viitteitä siitä, että näkökannat ovat toistaiseksi hyvin kaukana toisistaan, joten tehtävästä ei ole tulossa missään määrin helppo.
Keskustelu muuttoliikkeestä saapuu kevään tullen
Yksi varma keskustelunaihe ensi keväälle on muuttoliike, josta käytiin jonkin verran keskustelua myös torstaina huippukokouksessa.
Euroopan siirtolaismäärät ovat suurimpia vuosiin ja siirtolaisvirtaa on lisännyt sekä Ukrainan sota että aiemmat kriisit.
Helmikuun alkupuolella järjestetään myös ylimääräinen huippukokous, jossa Marin uskoo tätä keskustelua käytävän. Niin ikään hän uskoi, että asiaa puidaan myös jäsenmaiden ministereistä koostuvassa neuvostossa.
– Meillä on painetta muuttoliikkeen osalta ja tiedämme kaikki sen, että ratkaisuja Euroopan yhtenäiseen vastaukseen muuttoliikkeen osalta on odotettu pitkään. Ja Suomi on kannattanut hyvin voimakkaasti sitä, että meillä olisi yhtenäinen Euroopan laajuinen ratkaisu ja me tulemme tätä näkökulmaa pitämään myös vastaisuudessa esillä.
Keskustelua todennäköisesti tarvitaan, koska painetta Euroopassa on useaan eri suuntaan.
Lue myös: Suomeen siirretään Välimeren EU-maista 175 turvapaikanhakijaa – Supo ja Migri syynäävät taustat
Samaan aikaan, kun esillä on ollut esimerkiksi yhteinen taakanjakomekanismi, Itävallan ja Hollannin kaltaiset maat painottavat sitä, että Dublin-asetus ei tällä hetkellä toimi.
Asetuksen mukaan turvapaikkaa pitäisi hakea ensimmäisestä EU-maasta, johon turvapaikanhakija saapuu, mutta virta vuotaa jo nyt EU:n ulkorajoilta myös kohti keskisempää Eurooppaa.
Todennäköisesti keskustelua siis käytäneen siitä, mistä päästä ongelmaa pitäisi korjata.
Marin ilmaisi tyytyväisyytensä huippukokouksen annista myös siitä, että Ukrainan 18 miljardin tukipaketti etenee ja yhdeksännestä pakotepaketista Venäjää vastaan päästiin sopuun.
Pakotepaketti etenee, jos kukaan ei vastusta sitä puoleen päivään mennessä perjantaina.
Lisäksi huippukokouksesta hyväksyttiin EU:n liittyminen kansainväliseen suunnitelmaan, jonka mukaan monikansallisille yrityksille määrätään vähintään 15 prosentin vero.
Sopimuksen tarkoituksena on estää eri valtioita houkuttelemaan suuryrityksiä verohelpotuksilla. Sopimuksessa on mukana lähes 140 valtiota.