Ruoka- ja kenkäkaupoista tuttujen muovipussien käyttö Euroopassa vähenee. Euroopan parlamentin täysistunnossaan Strasbourgissa tekemä päätös muovipussien käytön rajoittamisesta lähivuosina koskee myös biohajoavia muovipusseja.
Muovipussien valmistaminen vielä toistaiseksi vaatii öljyä ja kemikaaleja, ja ne päättyvät usein luontoon. Rajoitusten kannattajat muistuttavat, että esimerkiksi meriin, myös Itämereen, päätyvät muovipussit hajoavat pieniksi osiksi ja valmistamiseen käytetyt aineet päätyvät lopulta ihmiskehoon ravintoketjun kautta. Lisäksi elämiä kuolee joko kuristuen tai syötyään muovipusseja.
Pussien käyttöä rajoitetaan niiden paksuuden mukaan. Uunituore päätös ei siten koske suomalaisissa ruokakaupoissa ilmaiseksi jaettavia ohuenohuita pusseja. Komissio kuitenkin saattaa esittää niidenkin kieltämistä myöhemmin.
Päätös ei huomioi sitä, onko pussi valmistettu biohajoavasti vai ei. Konservatiivista EPP-parlamenttiryhmää edustava Sirpa Pietikäinen (Kok.) harmittelee tätä.
– Nyt jää hyödyntämättä bisnestä biopohjaisten tuotteiden valmistussektorilla. Suomelle päätös ei käytön määrän puolesta merkitse radikaalia muutosta, kaupan ala on jo tehnyt toimia tämän suhteen”, hän toteaa.
Vihreitä edustava euroedustaja Heidi Hautala muistuttaa, että biohajoavuus ei ole itsestään selvää.
– Nämäkin pussit tarvitsevat hajotakseen valoa ja happea.
100 miljardia pussia vuodessa
EU:ssa käytetään vuosittain lähes 100 miljardia muovipussia. Pussien suurkuluttajia ovat muiden muassa virolaiset, unkarilaiset, puolalaiset ja portugalilaiset. Näissä maissa käytetään yli 500 pussia henkeä kohti vuodessa. Suomessa vastaava perinteisten, paksumpien pussien käyttöluku on 55. Ympäristöystävällisimpiä tässä suhteessa ovat irlantilaiset ja luxemburgilaiset.
Päätöksen mukaan kaupat eivät enää saa antaa ilmaiseksi muovipusseja vuodesta 2018 eteenpäin. Vaihtoehtoisesti kunkin maan on rajoitettava pussien käytön määrä per henki 90:ään vuoteen 2019 mennessä, tai 40:ään vuoteen 2025 mennessä.