EU:n ottama yhteinen velka kiihdyttää puheita liittovaltiosta – Sanna Marin korostaa enimmäisvastuuta MTV:llä: "Tästä näkökulmasta meillä ei ole yhteisvastuullista velkaa"

Yksi Suomen tavoitteista oli kytkeä EU-tuet oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Unkarin ja Puolan pääministerit ehtivät estää kirjauksen. Pääministeri Sanna Marin totesi kuitenkin, ettei tämä vesittänyt Suomen tavoitetta millään tavalla.

– Oleellista on nähdä se, että kokonaisuus käsitellään neuvostotasolla, eli määräenemmistöllä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei mikään yksittäinen jäsenmaa voi tätä kokonaisuutta kaataa, Marin kertoo.

EU kohti liittovaltioperiaatetta? 

Euroopan unioni ei ole koskaan historiansa aikana ottanut yhteistä lainaa – paitsi nyt. Monet näkevät tässä liittovaltion elementtejä. Marin kertoo olevansa iloinen siitä, että kokonaisuuteen kirjattiin kunkin maan enimmäisvastuut. 

– Tästä näkökulmasta meillä ei ole yhteisvastuullista velkaa, josta me yhdessä vastaisimme.

Suomi vastaa siis vain omasta enimmäisvastuustaan. Marinin mukaan Suomen enimmäisvastuu on enimmillään kaksinkertainen siihen nähden, mihin Suomi on tällä hetkellä sitoutunut. 

– Emme ole muiden velkojen osalta vastuussa. 

Suomi joutuisi puuttumaan, jos jokin jäsenmaa ei vastaisi omista velvoitteistaan. 

– En usko, että sellaista tilannetta tulee. Siinäkin tilanteessa meidän enimmäisvastuumme ovat selkeästi rajatut, Marin kommentoi.

"Suomi pienin nettomaksaja"

Suomi maksaa vauraana maana 6,6 miljardia ja saa 3,2 miljardia euroa. Marinin mukaan nettomaksajilla ja -saajilla on aina pyritty tasaamaan jäsenmaiden välisiä eroja

 – Jos katsomme tätä kokonaisuutta, meidän nettomaksuasemamme parani sen vuoksi, että onnistuimme niin hyvin turvaamaan Suomen saannot tästä kokonaisuudesta. 

Marinin mukaan Suomi on pienin nettomaksaja kaikista, jos katsotaan yhdessä elpymisvälineitä, että monivuotista rahastoa. Suomessa tämä 3,2 miljardia on tarkoitettu Marinin mukaan muun muassa ilmastokehitykseen, eli esimerkiksi vihreiden työpaikkojen luomiseen

– Ylipäänsä työllisyyden vahvistamiseen ja digitalisaatioon. Nämä ovat niitä kokonaisuuksia, joista varmasti löydämme ne elpymiskohteet. 

Marinin mukaan on myös Suomen etu, jos yhteistä talousaluetta saadaan elvytettyä, koska Suomi on viennistä riippuvainen maa. 

Kasvulla irti velasta

Suomi on jo päättänyt 20 miljardin euron koronavelasta. Marin ei ole kovin skeptinen velan suhteen. Hänen mukaansa talouskasvulla maksetaan velkaa takaisin.

– Ensisijaisena tavoitteena pitää olla se, että elvymme mahdollisimman nopeasti, saamme kasvua aikaiseksi ja sitä kautta myös pienennettyä Suomen velkataakkaa. Lisäksi tärkeää ovat rakenteelliset uudistukset, kuten Suomen työllisyyden vahvistaminen. 

Marin kommentoi myös Matti Vanhasen ehdotusta eläkeläisten verotuksen keventämiseksi, jotta he pääsisivät helpommin takaisin työelämään.

– Hallitus tulee yhdessä budjettiriihessä katsomaan, minkälaisia toimia tarvitsemme. 

– Tämä keskustelu tullaan yhdessä käymään. Minulla ei ole ollut pääministerinä tapana tehdä tämänkaltaisia avauksia ohi hallituskumppaneiden, Marin kommentoi.