MTV-kysely: Kaksi kolmesta ekonomistista pitää Suomen EU-elvytyskantaa järkevänä – näin asiantuntijat vastasivat

Hallitus saa taloustieteilijöiltä tukea. Kaksi kolmesta MTV Uutisten tavoittamasta ekonomistista pitää Suomen linjaa EU:n ehdotettuun elvytyspakettiin järkevänä.

Suomen kannan mukaan 750 miljardin euron paketin pitäisi olla pienempi ja suunniteltua lainapainotteisempi eli nykyisellään se sisältää liikaa suoraa rahallista avustusta. Komission ehdotuksen mukaan paketista 500 miljardia olisi suoria avustuksia ja loput lainaa.

Lisäksi elpymisvälineen voimassaoloaikaa tulisi Suomen hallituksen mukaan rajata esitettyä neljää vuotta lyhyemmäksi.

"EU:ssa on sovittu, että suoraa tukea jäsenmaille ei anneta"

MTV Uutisten tavoittamasta yli 30:stä ekonomistista kaksi kolmesta pitää Suomen kantaa järkevänä. 

– Suomen kanta on oikea. EU:ssa on sovittu, että suoraa tukea jäsenmaille ei anneta. Lisäksi nykymuodossaan paketti pyrkii edistämään investointeja EU:ssa lähinnä pitkällä aikavälillä. Se vain tuodaan elvytys-nimellä koronan perusteella esiin nyt, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

– Myös rahan käytön välineet näyttävät pitkään vanhoilta tutuilta, joiden vaikuttavuus on ollut vähäinen. Miksi siis antaisimme suoraa tukea tästä lähtien? Sitä ei voi perustella koronalla. On kehiteltävä uskottavammat selvitykset perussopimusta muuttavan käytännön kehittämiselle, Kangasharju pohtii.

Pitäisikö suora tuki olla nolla?

– Sen pitäisi olla lähellä nollaa, toimitusjohtaja sanoo.  

Suomi ymmärtää "nuukaa nelikkoa"

Kangasharjun mukaan Suomen pitäisi harkita liittoutumista Itävalta-Hollanti-Tanska-Ruotsi -koalitioon, joka puolustaa tiukimmin lainapainotteisuutta. Pääministeri Sanna Marin kommentoi "nuukaa nelikkoa" keskiviikkona Säätytalon portailla.

– Tämän nuukan nelikon, joiksi kutsutaan Tanskaa, Ruotsia, Itävaltaa ja Hollantia, kanssa meillä on yhteneväisiä näkemyksiä erityisesti elvytysrahastoon liittyen, mutta mitä tulee monivuotisen rahoituskehyksen kokonaisuuteen, niin siellä meillä on yhtymäkohtia ja yhteistä pintaa monien muidenkin maiden kanssa ja kyse on kokonaisuudesta, pääministeri totesi. 

– Suomen hallituksen linja on ollut se, että tällaisenään pakettia emme voi hyväksyä. Haluamme sinne muutoksia niin lainojen ja avustusten suhteeseen, paketin kokoon, kuin myös ehdollisuuksiin ja kriteereihin liittyen, Marin sanoi.

"Kokonaan lainamuotoisena ohjelma menettäisi liikaa tehoa"

Osa asiantuntijoista pitää suurta lainapainotteisuutta uhkana.

– Avustusten määrä tulisi rajoittaa sellaiseksi, että se voidaan rahoittaa yhden rahoituskehyskauden aikana korotetuilla jäsenmaksuilla. Kokonaan lainamuotoisena ohjelma menettäisi kuitenkin liikaa tehoa, sanoo Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä.

– Paketin koosta sekä jakaantumisesta lainoihin ja avustuksen muotoiseen tukeen voidaan toki tinkiä osana neuvotteluja, mutta siirtyminen vain lainoihin vesittäisi merkittävästi paketin tehoa eurooppalaisen elvytyksen keinona, arvioi emeritusprofessori Sixten Korkman.

– Suomen tulisi edellyttää tuen kaavailtua tiukempaa kytkentää rakenneuudistuksiin, edellä mainittua avustusten määrän rajoittamista sellaiseksi, ettei niihin tarvita rahoituskehyskauden ulkopuolelle ulottuvaa EU-velkaa, ja markkinakurin edellytysten vahvistamista usein eri toimin, jatkaa Vihriälä.

Elon pääekonomisti Tiina Heleniuksen mukaan lopullinen lainan osuus paketista tulisi olla esitetyn suuntainen eli alle puolet kokonaisuudesta. 

– Jos paketti on liian lainapainotteinen, se voidaan tulkita, erityisesti Italiassa, siten, ettei sitä solidaarisuutta sitten pahassa paikassa riitä. Ja tämä voi kasvattaa EU-kriittisyyttä ja ennen pitkää se voi johtaa siihen, että italialaiset alkavat ajatella, että mitä järkeä onolla mukana EU:ssa, toteaa Helenius.

Helenius kuului leiriin, joka vastasi Suomen kannan järkevyyteen kyllä ja ei. Samoin teki Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan ja myynnin professori Mika Gabrielsson.

– Elvytyspaketti perustuu harhaiseen olettamukseen, että investoinnit maihin joissa on huonoin taloustilanne ja COVID-19 pandemiasta kärsitään eniten olisi kaikkien EU-maiden etu. Todennäköisesti näiden pahimmassa tilanteessa olevien maiden elvyttäminen tulee tukemaan niiden epäterveitä rakenteita ja estämään niitä puuttumasta rakenteellisiin ongelmiinsa. Näin ollen on myös epätodennäköistä että elvytyksen turvin lisääntyisi merkittävästi tuonti muista EU maista, kuten Suomesta, Gabrielsson kommentoi.

– Tältä osin Suomen tulisi esittää demokraattisempaa jakoa elvytyspaketin jakoperiaatteisiin siten että se suuntautuisi tasaisemmin koko EU:n alueelle, sanoo Gabrielsson.

"Miksi ylipäänsä kuulutaan EU:hun, ellei edes kaikkien kohtaamassa katastrofissa yhteisvastuu kelpaa"

Myös Tampereen yliopiston Matti Tuomala vastaa Suomen kannan järkevyyteen kyllä ja ei.

– Voi vain ihmetellä, miksi ylipäänsä kuulutaan EU:hun, ellei edes kaikkien kohtaamassa katastrofissa yhteisvastuu kelpaa. Pandemian väistyttyä ei ole kuitenkaan mitään takeita, että tilanne palaa kovin nopeasti entiselleen. Edessä voi olla tilanne, jota on alettu kutsua fysiikasta lainatulla termillä hystereesi-ilmiöksi. Tällöin systeemi ei palaa ennalleen tietyn muutoksen jälkeen. Erityisesti näin on pelättävissä pahiten koronasta kärsineillä aloilla. Tämä tarkoittaa monelle ihmiselle uuden työpaikan tai yritystoiminnan etsimistä. Tällöin juuri tarvittaisiin mittavaa Euroopan laajuista finanssipoliittista elvytystä. Lisäksi tarvitaan erityistoimia ihmisten uudelleentyöllistämiseen, Tuomala kommentoi.

Jyväskylän yliopiston professorin Juha Junttilan mukaan 750 miljardia ei välttämättä riitä. 

– Suomen kielteinen kanta paketin kokoon ei ole kaikin puolin järkevä, koska elvytyspaketti ei välttämättä edes riitä kertaluonteisesti. Kukaan ei vielä tiedä, mikä on oikean kokoinen, tehokas ja riittävä elvytyspaketti seuraaville parille kolmelle vuodelle EU-tasolla, olettaen että toista korona-aaltoa, tai kokonaan uutta, eri viruksen aiheuttamaa vastaavaa pandemiaa ei tule lähitulevaisuudessa. Jostain pitää kuitenkin lähteä liikkeelle, toteaa Junttila.

"Saksan täyskäännös talouspolitiikassa on hyvä uutinen laman uhasta kärsivälle Euroopalle ja Suomelle"

Akavan Pasi Sorjosen mukaan jako lainaan ja suoraan tukeen on "tarpeettoman mustavalkoinen".

– Elvytyspakettiin pitäisi upottaa lainan tai tuen saajalle selkeät kannustimet taloutensa uudistamiseen ja sen kasvukyvyn edistämiseen. Esimerkiksi niin, että Italia saa lainaa, josta muut jäsenmaat lupaavat maksaa takaisin tietyn osan (prosenttivaihtoehtoja on tarjolla loputtomasti) sillä edellytyksellä, että komission kanssa sovitut uudistukset etenevät aikataulussa. Jos uudistukset eivät etene, muut jäsenmaat eivät osallistu lainan takaisinmaksuun. Silloin kannustimet uudistuksiin ovat kirkkaammat kuin suorassa tuessa, Sorjonen ehdottaa.

– Saksan täyskäännös talouspolitiikassa on hyvä uutinen laman uhasta kärsivälle Euroopalle ja Suomelle. Se kannattaa ottaa vastaan. Saksan ja muiden kannattaa antaa EU:n ja varsinkin EKP:n estää syvempi lama Etelä-euroopassa jo ihan itsekkäistäkin syistä, sanoo Aalto-yliopiston professori Marko Terviö.

"Lainamuotoinen ohjelma on poliittisesti paljon helpompi ja nopeampi päättää"

EK:ssa muistutetaan, että Suomen on syytä pitää kiinni poliittisesta painoarvostaan.

– Suomen tulisi käydä jatkoneuvotteluja rakentavasti ja siten pyrkiä ylläpitämään poliittista painoarvoaan ja vaikutusvaltaa elpymisrahaston yksityiskohdista päätettäessä. Suomen intresseissä on löytää ratkaisuja, joilla vältetään eurooppalainen investointitaantuma. EU:n päätöksenteon kriisiytyminen tai uusien jakolinjojen syntyminen jäsenmaiden välille koronan haurastuttamassa tilanteessa olisi myös kielteistä Suomelle, sanoo pääekonomisti Penna Urrila.

Aktiassa arvioidaan, että komission ehdotus nykymuodossaan voi olla haastavaa viedä läpi.

– Lainamuotoinen ohjelma on poliittisesti paljon helpompi ja nopeampi päättää. Nyt ehdotetussa paketissa tukikomponentti kohtaa paljon vastustusta. Mitä nopeammin elvytyseurot saadaan käyttöön, sen parempi, sanoo pääekonomisti Lasse Corin.

"Kyseessä on periaatteellisesti suuri asia, joka avaa oven unionitason finanssipolitiikalle"

Myös Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander kiinnittää huomiota aikatauluun.

– Paketin mittaluokka on hyvä mutta ongelmana on pitkä toteutusviive minkä vuoksi paketti ei välttämättä ehdi koronakriisiä helpottamaan.

– Kyseessä on periaatteellisesti suuri asia, joka avaa oven unionitason finanssipolitiikalle. Suomen linjaa kannattaa pohtia perusteellisesti, vaikka hanke varmaan toteutuu joka tapauksessa, jatkaa Kiander.

"Paketilla osin hoidetaan Britannian EU-erosta seuraavia budjetti-paineita"

OP:ssa luotetaan Suomen kantaan, mutta brexit herättää kysymyksiä.

– Tärkeintä olisi sopia yhteisestä koordinoidusta elvytyksestä. Tämä olisi Suomen vienninkin kannalta tärkeää. Paketti itsessään ei takaa sitä, että maat elvyttäisivät saamillaan varoilla. Niillä voidaan korvata muutoinkin toteutettavien hankkeiden rahoitusta. Vaikuttaa myös siltä, että paketilla osin hoidetaan Britannian EU-erosta seuraavia budjetti-paineita, eli sitä ei kaikilta osin ole suunnattu pandemian aiheuttaman taantuman aiheuttamiin tarpeisiin, toteaa OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.

– Paketin kooksi riittää hyvin tässä vaiheessa jopa vain kolmasosa nyt arvioidusta, jos lähtökohdaksi otetaan, että panostukset käytetään viimeistään ensi vuonna. Tämä olisi lähes 2 prosenttia EU:n BKT:sta, mikä olisi elvytykselle järkevä mittaluokka. Jatkosta voi päättää myöhemmin, Heiskanen jatkaa.

"Sellaista järjestelyä on väläytetty, että osa euromaiden veloista mitätöitäisiin"

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johdossa Suomen kanta saa kannatusta.

– Suomen kanta on järkevä sillä perusteella, että Suomi ja pohjoisen muut EU-maat ovat vähemmän velkaantuneita kuin Etelä-Euroopan maat, ja olisivat paketissa nettomaksajina, ja syystäkin esittävät vaatimuksia avustuksen luonteeseen ja elvytyskohteisiin, kertoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen.

– Talouskurin puolesta olisi kohtuullista, että avustus nettosaajille olisi lainapainotteinen, mutta jo nyt erittäin velkaantuneille maille annettu lisävelka tekee maista entistäkin kriisialttiimpia, siten että kriisin kärjistyessä yhdessäkin EU-maassa aiheuttaisi koko EU:lle taloudellisesti vieläkin suuremman vahingon kuin lisävelan/-avustuksen määrä nyt olisi, Pylkkänen toteaa.   

Pylkkänen pohtii myös sitä, pitäisikö euromaiden velkoja mitätöidä.

– Sellaista järjestelyä on väläytetty, että osa euromaiden veloista mitätöitäisiin tietyllä oikeudenmukaisella emu-maiden jakosuhteella. Tämäkin olisi perusteltu toimenpide, sillä eurojärjestelmässä on ollut selviä valuvikoja, joiden vuoksi eurokriisistä kärsittiin heti globaalin finanssikriisin jälkeen.

Rahaa soteen, työmarkkinauudistuksiin, investointeihin ja rahanpesun estämiseen

Ministeriön mukaan, ja maakohtaisten suositusten perusteella, Suomi voisi hakea elvytysrahastosta tukea esimerkiksi sote-uudistukseen, työmarkkinauudistuksiin ja rahanpesun vastaisiin toimiin – investointien ohella. Valtioneuvosta kerrotaan, että komission esittämässä mallissa Suomi voisi saada elvytysrahastosta suoraa avustusta noin 3 miljardia ja lainaa enintään 11 miljardia euroa. 

Valtioneuvoston mukaan eniten avustuksia saisi Italia – noin 63 miljardia. Samaan aikaan Suomi joutuisi maksamaan kokonaispaketista oman osuutensa, jonka valtioneuvostossa arvioidaan olevan noin 8,5 miljardia.

– Varmastikin komission ehdotus jättää toivomisen varaa ja Suomen epäileväinen kanta on hyvin ymmärrettävä. Ihan aiheellinen pelko lienee esimerkiksi se, ettei rahoilla onnistuta parantamaan EU:n kasvunäkymiä pysyvästi, ellei rahan saannille aseteta ehtoja esimerkiksi rakenteellisten uudistusten tekemiselle, toteaa Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. 

– Nythän maittaiset jakoperusteet viittaavat pikemminkin pyrkimyksiin elintasoerojen supistamisessa. Tämä voi toki palvella myös kasvunäkymiä ja hankekohtaiset kriteerit tottakai sitten lopulta määrittävät resurssien jaon, mutta epäilyksiäkin jakoperusteet voivat ilman muuta herättää, Koivu arvioi.

"Suomen ei kannata asettua tätä komission ehdotusta vastaan"

Osa ekonomeista suhtautuu Suomen kantaan kriittisesti.

– Suomen nykylinja ei ole järkevä, varsinkaan pidemmän aikavälin intressejä strategisemmin ajatellen. Nyt kun perinteisesti erittäin tiukkaa linjaa muiden EU-maiden tukemisen suhteen vetävä Saksa ja Angela Merkelkin ovat tukipainotteisen paketin kannalla, ei Suomellakaan ole juuri enää syytä vetää ”pohjoispopulistista” linjaa vaatien tukiosuuden minimointia ja velkaosuuden maksimointia, toteaa Hankenin professori Jaakko Aspara.

– Suomen ei kannata asettua tätä komission ehdotusta vastaan. On ehdottoman tärkeää, että saamme kaikki EU-maat elpymään ja se, että jos me keskitytään vain pelkästään lainaehtoiseen tukeen, niin siinä voi olla riski, että monien maiden talous ei pääsekään elpymään, koska siihen voi tulla kiristäviä ehtoja, sanoo SAK:n ekonomisti Anni Marttinen.

– Mielestäni ehdotuksen luotto-tukisuhdekin on perusteltua, sillä tarkoitus on saada EU elpymään ja talous takaisin raiteilleen eikä jäsenmaita sidottua julkista taloutta sopeuttaviin sopimuksiin, mikä rappeuttaisi talouskasvua entisestään. Huoli yhteisvastuun kasvusta on tässä kohtaa pienempi kuin huoli talouden pitkittyneestä täyspysähdyksestä, jatkaa Marttinen.  

Uhkana uusi "menetetty vuosikymmen"

Asparan mukaan tiukka lainapainotteisuus olisi iso huolenaihe pidemmällä aikavälillä.

– Jos etelän jo syvissä veloissa olevat jäsenvaltiot ajetaan ottamaan vielä enemmän velkaa, rahoitusmarkkinoiden luottamus noihin maihin ja koko euroalueeseen luultavasti katoaa ennemmin tai myöhemmin seuraavien vuosien aikana, jolloin seurauksena on 2010-luvun alun Kreikka-kriisiäkin suurempi kriisi, ja uusi ”menetetty vuosikymmen” myös Suomen kansantaloudelle, professori arvioi.

"Mitään perusteita lainapaketeille ei ole"

Jotkut asiantuntijat ovat sitä mieltä, että suunniteltua EU:n elvytyspakettia ei tarvita. 

– Suomen kanta komission elvytyspakettiin ei ole järkevä. Ensiksikin EU:n jäsenvaltiot saavat lainaa rahoitusmarkkinoilta kohtuullisella korolla. Eurokriisin aikana, 2010-luvun alussa, oli tarpeellista lainoittaa valtioita, jotka eivät kyenneet lainamaan markkinoilta kohtuullisella korolla. Nyt vastaavaa tilannetta ei ole, joten mitään perusteita lainapaketeille ei ole, toteaa tutkija Juha Tervala Helsingin yliopistosta.

– Toiseksi suorat tuet eivät kohdistu koronakriisiin, vaan ovat tulonsiirtoja rikkaammilta alueilta köyhemmille alueille. Komissio pyrkiikin koronakriisin varjolla toteuttamaan tulonsiirtounionia. Toiminta ei ole vastuullisten valtioiden intressien mukaista, Tervala jatkaa.

– Mitä etua on siitä, että Suomi takaisi euroalueen lainoja tai ottaisi itse lainaa, lähettäisi rahan Eurooppaan ja saisi sen melkein kokonaan takaisin? Eihän siinä ole mitään järkeä, arvioi Tervala.

"Tässä voidaan joutua lähtemään eurosta"

Helsingin yliopiston dosentti Tuomas Malinen ennustaa, että edessä on myös euron kriisi. 

– Ei tarvita mitään pakettia. Euroalueella on jo tähän järjestelmä, eli Euroopan vakausmekanismi, EVM. Se lainaa rahoitusta tarvitseville maille, vastikkeellisesti, Malinen toteaa. 

– Ilmeisesti tässä on ainoastaan se tarkoitus, että pelätään, että Italia ei hae EVM:n velkoja, koska niihin sisältyy erinäköisiä ehtoja ja Italia uhkaa ajautua velkakriisiin ja sitten sitä kautta ulos eurosta. Sitä yritetään nyt pelastaa luomalla käytännössä EU:n liittovaltiomekanismi kysymättä kansalta yhtään mitään ja noudattamatta perustuslakivalokunnan näkemyksiä, Malinen jatkaa. 

– Euro ajautuu tässä hyvin vakavaan kriisiin. Joko se tulee tämän demokratiavajeen kautta tai puhtaasti taloudellisesti. Tässä voidaan joutua lähtemään eurosta, toteaa dosentti.

Seuraava isompi mittelö elpymisestä käydään reilun viikon päästä heinäkuun puolivälissä pidettävässä EU-huippukokouksessa.