EU aikoo vastata yritysmaailman ja oikeistopuolueiden toiveisiin sääntelyä purkamalla. Ympäristötoimijoita huolettaa, että sääntelyn purku johtaa EU:n ilmastotavoitteiden heikentymiseen.
Kun Yhdysvallat ja Kiina ovat porskuttaneet eteenpäin, EU on uhannut jäädä talousjättien jalkoihin. Euroopan tuottavuus on kasvanut jatkuvasti hitaammin kuin muiden isojen talouksien.
Siksi nykyinen EU-komissio on asettanut yhdeksi keskeiseksi tavoitteekseen Euroopan kilpailukyvyn parantamisen. Komissio esitteli keskiviikkona kilpailukykykompassia, joka on komission kuluvan toimikauden ensimmäinen merkittävä aloite ja toimii tiekarttana konkreettisille ehdotuksille.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi lehdistötilaisuudessa, että Euroopalla on paljon vahvuuksia, joita ei ole osattu hyödyntää oikealla tavalla.
– Viimeisten kahden vuosikymmenen ajan Eurooppa ei ole pysynyt muiden suurten talouksien perässä, mikä johtuu pysyvästä raosta tuotannon kasvussa. EU on jäänyt Yhdysvaltain taakse korkean tason teknologiassa. Kiina on saanut meidät kiinni monella sektorilla ja voittanut kisan monilla kasvualoilla, von der Leyen sanoi.
Von der Leyen nimesi keskeiseksi syyksi Euroopan jälkeen jäämiselle innovaatioiden puutteen, minkä lisäksi esimerkiksi korkeat energianhinnat ja sääntely ovat vaikeuttaneet Euroopan mahdollisuuksia pärjätä tuotannossa.
– Liiketoimintamallimme on nojannut erityisesti halpaan kiinalaiseen työvoimaan, halpaan venäläisenergiaan ja turvallisuuden ja turvallisuusinvestointien ulkoistamiseen. Ne päivät ovat nyt takana, hän jatkoi.
Sääntelyä kevennetään
Osana suunnitelmiaan EU aikoo muun muassa karsia merkittävästi yrityksien sääntelyä ja hallintoa. Esimerkiksi yritysten ilmasto- ja ympäristösääntelyä on tarkoitus keventää.
Helmikuussa esiteltävän niin sanotun omnibus-paketin tarkoituksena on yksinkertaistaa kestävyysraportointia, huolellisuusvelvoitteita ja luokitusjärjestelmää. EU haluaa myös vähentää pieniin ja keskikokoisiin yrityksiin kohdistuvia raportointivelvoitteita 35 prosentilla.
Jo etukäteen arvioitiin, että von der Leyen valmistautuu purkamaan tällä komissiokaudella suuren määrän ympäristösäätelyä, jonka laatimisessa hän oli itse viime kaudella keskeisessä roolissa.
Painetta höllennyksiin on tullut paitsi EU-parlamentin suurimmasta poliittisesta ryhmästä EPP:stä ja jäsenmaista myös yrityksistä. Esimerkiksi Ranska on vaatinut, että yritysten ilmastovelvoitteita on lykättävä kilpailukyvyn parantamiseksi.
Ympäristöjärjestö: Vaarallinen virhe
Ympäristötoimijat ovat taas olleet huolissaan sääntelyn purkamisesta. Ympäristöjärjestöjen maailmanlaajuista verkostoa edustava Climate Action Network (CAN) Europe arvioi keskiviikkona, että komissio tekee vaarallisen virheen esittämällä sääntelyn yhdeksi kilpailukyvyn ensisijaisista esteistä.
– Yrityksiä eivät jarruta ihmisiä, ilmastoa ja ympäristöä suojelevat säännöt vaan pikemminkin investointien puute ja korkeat energianhinnat, jotka johtuvat EU:n riippuvuudesta fossiilisesta kaasusta.
Järjestö myös moitti komissiota siitä, että vaikka se on sanonut olevansa sitoutunut ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen, se epäonnistuu piirtämään selkeää suuntaa teollisuuspolitiikalle, joka vauhdittaisi siirtymistä nettonollatalouteen ja täysin uusiutuvaan energiajärjestelmään – todellisiin kilpailukyvyn ajureihin.
CAN Europen verouudistuspolitiikan koordinaattori Isabelle Brachet sanoi tiedotteessa, että EU ja jäsenvaltiot eivät voi jakaa julkisia varoja yrityksille, jotka tekevät voittoa antamatta mitään vastineeksi.
– Julkisten varojen saamiseen on liityttävä vastuu tuottaa myönteisiä vaikutuksia ilmastolle, ympäristölle, työntekijöille ja koko yhteiskunnalle. Lisäksi tuleva omnibus-lainsäädäntö, joka heikentää yritysvastuuta, on täysin mahdoton hyväksyä, hän sanoi.
Komission von der Leyen taas vakuutti keskiviikkona, että ilmastotavoitteista pidetään kiinni. Komission mukaan hiilestä irtautuminen on yksi keskeinen toiminta-ala kilpailukyvyn parantamiseksi.
Suomen Yrittäjät vaatii konkreettisia kevennyksiä
Suomen Yrittäjät kertoi keskiviikkona pitävänsä EU:sta tulevan sääntelytaakan yksinkertaistamista ja keventämistä äärimmäisen tärkeänä tavoitteena pk-yritysten toimintaedellytysten parantamiselle. Yrittäjien mukaan kompassin viisarit on viritetty nyt oikeaan suuntaan.
– Mikäli sääntelytaakan keventämisessä ja virtaviivaistamisessa ei tällä toimikaudella onnistuta, on EU:n uskottavuus yrittäjien ja yritysten silmissä vaarassa. Paremman EU-sääntelyn tulokset täytyy tuntua konkreettisina kevennyksinä yritysten arjessa. Siksi kunnianhimon taso on oltava korkealla, Suomen Yrittäjien ja Euroopan pk-yritysjärjestön SMEunitedin puheenjohtaja Petri Salminen sanoi tiedotteessa.
Salmisen mukaan sääntelytaakan keventäminen ei saa jättää varjoonsa tarvetta parantaa EU-säädösvalmistelun laatua.
– Lainsäätäjillä on harvoin huonoja tavoitteita, mutta toimenpiteissä unohtuu liian usein yritysten ja yrittäjien todellisuus, Salminen summasi.
Suomen Yrittäjien mukaan raportointivelvollisuuksia tulee asettaa vain poikkeuksellisesti ja rajatulle joukolle yrityksiä.
– EU:n yleinen tietosuoja-asetus on hyvä esimerkki sääntelystä, jolla on sinällään hyvä tavoite, mutta toteuttamisessa on unohdettu yritysten realiteetit, sanoi Salminen.
"Tekoälyn gigatehtaita"
Sääntelyn purun lisäksi komissio aikoo muun muassa esittää eurooppalaisen säästö- ja investointiunionin perustamista. Niin voitaisiin luoda uusia säästö- ja sijoitustuotteita, tarjota riskipääomakannustimia ja varmistaa sijoitusten saumaton liikkuminen kaikkialla EU:ssa.
Innovaatiovajetta halutaan poistaa esimerkiksi "tekoälyn gigatehtailla" ja tekoälyn käyttöä koskevilla aloitteilla, joilla edistetään tekoälyn kehittämistä ja teollista käyttöönottoa keskeisillä aloilla. Gigatehtaat olisivat tarkoitettu erittäin suurten tekoälymallien kouluttamiseen.