Komissio haluaa mullistaa Euroopan talouden ilmasto-ohjelmallaan – suomalaismepit pääosin tyytyväisiä, mutta osa myös huolissaan: "On tehty liian vähän vaikutusarviota"

Green deal on laaja ohjelma, joka koskettaa niin taloutta, liikennettä, energiasektoria, maataloutta, rakentamista kuin eri alojen teollisuuttakin. Komission mukaan se on myös kasvun strategia, joka luo uusia työpaikkoja ja innovaatioita.

MTV Uutiset kysyi mielipidettä suunnitelmasta suomalaisilta Euroopan parlamentin jäseniltä, yhdeltä jokaisesta parlamenttiryhmästä.

Lue myös: EU-komission "erittäin kunnianhimoinen" vihreä suunnitelma kiristää ilmastotavoitteita ja näyttää, miten niihin päästään

Petri Sarvamaa (kok.)

EU-parlamentin suurimmassa ryhmässä Euroopan kansanpuolueessa istuva Petri Sarvamaa pitää komission suunnitelmaa kunnianhimoisena. Suunta päästöjen vähentämisessä on hänen mielestään oikea. Sarvamaa on kuitenkin huolissaan suunnitelman realistisuudesta ja kestävyydestä taloudellisessa mielessä.

– Se perustuu liian voimakkaasti poliittiselle pakolle. On tehty liian vähän vaikutusarvioita etukäteen siitä, mihin meillä on kymmenessä vuodessa mahdollisuuksia ja varaa, Sarvamaa kritisoi.

Suomen osalta Sarvamaa on huolissaan sen vaikutuksista suomalaisten metsien käyttämiseen. Komission suunnitelmaan ei ole kirjattu tarkasti vaikutuksia metsänkäytölle, mutta metsästrategia aiotaan rakentaa lähtökohtana luonnon monimuotoisuus.

– Teen kaikkeni sen eteen, että ensi vuonna saadaan mukaan metsätaloudellisia näkökulmia, sanoo EU-parlamentin raportoijana metsästrategian laatimisessa toimiva Sarvamaa.

Miapetra Kumpula-Natri (sd.)

Miapetra Kumpula-Natri muistuttaa suunnitelmasta puuttuvan vielä paljon konkretiaa. Tämä on luonnollista, sillä uusi komissio on ollut virassa vasta alle kaksi viikkoa.

– Kyllä tämä kokonaisuudessaan on kunnianhimoinen harjoitus. Myös tärkeänä viesti on se, että tällä taataan eurooppalaista kasvua, ei leikata eurooppalaista talouskasvua, parlamentin toiseksi suurinta ryhmää edustaja Kumpula-Natri sanoo.

Kumpula-Natri kuitenkin muistuttaa, että EU-parlamentti on vaatinut jopa tiukempia päästövähennyksiä kuin komission. Komission suunnitelmassa päästöjä on vähennetty vuoden 1990 tasoon verrattuna 50 prosenttia, mutta parlamentti on vaatinut 5 prosenttiyksikköä tiukempaa tasoa. Tutkijoiden mukaan 55 prosenttia olisi riittävä taso, jos Pariisin sopimuksen tavoitteet halutaan saavuttaa.

– Tämä on tietenkin täällä keskusteluttanut, että nyt ei ihan voida sanoa, että Eurooppa tekee kaikkensa Pariisin sopimuksen täyttämiseksi.

Nils Torvalds (r.)

Nils Torvalds vastaa puhelimeen Madridissa, jossa hän on osallistuu YK:n ilmastokokoukseen Euroopan parlamentin virallista valtuuskunnassa. Hänen mielestään komission suunnitelma näyttää hyvältä ja vie Eurooppaa oikeaan suuntaan.

Hän sanoo ymmärtävänsä myös kritiikin siitä, ettei suunnitelmassa ole riittävää kunnianhimoa, mutta muistuttaa, että Eurooppa ei voi yksin ratkaista ilmastonmuutosta. Muutkin maat tarvitaan mukaan.

– Niin kauan kuin Eurooppa joutuu yksin vääntämään, niin nämä esitetyt toimenpiteet ovat riittäviä, Torvalds sanoo.

Kunnianhimon tasoa voidaan tarkistaa myöhemmin, mutta muutos on aloitettava pian. Investoinneista toteutukseen on kuitenkin pitkä matka, Torvalds sanoo viitaten esimerkiksi sähköverkon valtavaan uudistamiseen.

– Nyt kerätään voimia ja tehdään edellytyksiä todella suurille päätöksille, liberaalia Renew Europe -ryhmää edustava Torvalds sanoo. Samassa 

Ville Niinistö (vihr.)

– Tämä on historiallinen hetki. Ensimmäistä kertaa Euroopan komissio osoittaa, että ilmastotoimia tarvitaan kaikilla politiikan alueilla, hehkuttaa vihreiden Ville Niinistö.

Hän kuitenkin muistuttaa, että konkretiaa on toistaiseksi vähän eikä esimerkiksi tiedetä, miten sitovasti päästöjä vähennetään. Hän sanoo ryhmänsä valvovan tarkkaan, että päästövähennystavoitteiden aidot kiristykset saadaan voimaan.

Ratkaisevassa asemassa on Niinistön mukaan rahoitus. Siihen kytkeytyy myös EU:n seuraava pitkän aikavälin budjetti, jota komissio ja EU-parlamentti ovat halunneet kasvattaa, yhtenä painopisteenä ilmastoystävälliset investoinnit. Tätä varten komissio ehdottaakin oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, josta tukea maksettaisiin alueille, joihin hiilestä luopuminen iskee kaikkein kovimmin.

– Isot investoinnit ympäristöteknologiaan ovat valtava mahdollisuus Euroopan teollisuudelle ja työpaikoille. Kyllä suomalainenkin teollisuus siinä voittaa, Niinistö sanoo.

Tähän saakka komissio ja parlamentti ovat olleet jäsenmaista koostuvaa neuvostoa kunnianhimoisempia. Puola, Unkari ja Tshekki ovat viimeisinä maina nikotelleet vastaan, kun niiden on pitänyt sopia vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteesta. 

– Ratkaisevaa on, että jäsenmaat eivät rupea keskenään riitelemään ja suojelemaan omia fossiilisia polttoaineitaan. Kaikkien on tehtävä enemmän toimia, Niinistö sanoo.

Teuvo Hakkarainen (ps.)

Identiteetti ja demokratia -ryhmää edustava Teuvo Hakkarainen kommentoi asiaa ennakkotietojen varassa tiistaina sähköpostitse, koska on delegaatiomatkalla komission esitellessä suunnitelmaansa keskiviikkona. Komissio on vakuuttanut green dealin olevan myös kasvun strategia, jolla luodaan uusia työpaikkoja ja innovaatioita. Hakkarainen ei tähän usko.

– Ilmastoon sijoitettavat varat vain pienenevät, kun ilmastotoimet väistämättä rankaisevat EU:n teollisuutta ja rokottavat kansalaisten ostovoimaa, Hakkarainen sanoo. 

Komission suunnitelmassa väläytetään myös hiilitulleja, siis unionin ulkorajoilla kerättäviä tullimaksuja, jotka perustuvat hiilen käyttöön. Tämä olisi Hakkaraisen mukaan ainoa EU:n toimi, joka vaikuttaisi maailman päästöjen kokonaistasoon. Sekin on hänen mukaan ollut vastatuulessa EU-toimielimissä.

Hakkarainen pelkää, että eläminen EU:ssa kallistuu ja muutos päästöihin on vain marginaalinen.

– EU:n osuus maailman ilmastopäästöistä on alle 9 prosenttia eli pisara meressä.

Silvia Modig (vas.)

Parlamentin vasemmistoryhmän Silvia Modig kiittelee komission suunnitelman laaja-alaisuutta, mutta olisi toivonut vieläkin kunnianhimoisempaa esitystä. Modigin mielestä tavoitteet pitäisi heti asettaa korkealle. Jos tavoitteet ovat liian matalalla tasolla, niitä joudutaan kuitenkin jossakin vaiheessa korjaamaan ja esimerkiksi yrityksille on jo lähtenyt väärä viesti investointien tarpeesta.

– Jos tavoite on hiilineutraalius vuonna 2050, niin on ehdottoman tärkeää, että vuoden 2030 tavoite on kohdillaan. Nyt komissio ei pystynyt sitoutumaan 55 prosentin tavoitteeseen, mikä on tieteellisen tiedon valossa minimi, Modig sanoo.

– Pari viikkoa sitten me julistimme EU:ssa ilmastohätätilan ja nyt komissio tulee esittämään päästövähennystavoitteita, jotka ovat alle tieteellisen suosituksen. Puheissa ja teoissa on vielä ristiriita.

Modigin mukaan tulevaisuuden voittajia ovat ne, jotka ovat tulevaisuuden vihreitä ratkaisuja kehittämissä ensimmäisinä. Muuten ne joudutaan ostamaan muualta. 

– Tietyiltä aloilta varmasti katoaa työpaikkoja, mutta samalla syntyy uusia. Jos tämä toteutetaan oikein, me pystymme luomaan merkittävän määrän uusia ilmastotyöpaikkoja uusien innovaatioiden ympärille.