Euroopan unionin oikeusvaltiomekanismi on saanut tänään odotetusti vihreää valoa EU-tuomioistuimelta, joka antoi päätöksensä mekanismin lainmukaisuudesta.
Oikeusvaltiomekanismi sitoo EU:n varojen käytön oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Oikeusvaltioperiaatteella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että oikeuslaitoksen itsenäisyys on turvattu.
Yksinkertaistetusti kyse on siitä, että jäsenmaan on noudatettava EU:n sisällä yhteisiä sääntöjä, jos se haluaa saada osansa yhteisistä rahoista. Oikeusvaltiomekanismista on toivottu aiempaa tehokkaampaa keinoa puuttua varojen väärinkäyttöön.
Oikeusvaltiomekanismi tuli voimaan jo viime vuoden alussa, mutta sitä ei ole käytetty, koska mekanismia kiivaasti vastustavat Puola ja Unkari valittivat asetuksesta EU-tuomioistuimeen viime vuoden maaliskuussa. Puolan ja Unkarin mukaan mekanismi olisi ristiriidassa EU:n lainsäädännön kanssa.
Tuomioistuin hylkäsi Puolan ja Unkarin kanteet.
Monivaiheinen prosessi
Nyt EU-komission odotetaan aloittavan mekanismin varsinaisen käyttämisen.
Komissio on halunnut odottaa tuomioistuimen kantaa ennen kuin se ryhtyy käytännön toimiin, vaikka tuomioistuinkäsittely itsessään ei olisi estänyt komissiota aloittamasta mekanismin käyttöä.
Oikeusvaltiomekanismin käyttäminen on monivaiheinen prosessi. Virallisesti kaikki alkaa siitä, että komissio lähettää EU-rahankäyttöön liittyvistä oikeusvaltiopuutteista epäillylle jäsenmaalle notifikaation, johon jäsenmaalla on yhdestä kolmeen kuukautta aikaa vastata.
Vastauksen jälkeen komissio tekee toimenpide-ehdotuksen jäsenmaita edustavalle neuvostolle, joka päättää toimista määräenemmistöllä. Näin ollen yhden jäsenmaan vastustus ei riitä torppaamaan mekanismin käyttöä.
Tuomioistuimen odotettavasti myönteisen ratkaisun jälkeen kuluu todennäköisesti joitain viikkoja ennen kuin komissio lähettää ensimmäisen notifikaatiokirjeen.
Puola ja Unkari jatkanevat vastustamista
Ensimmäistä askelta on jo valmisteltu komissiossa. EU-parlamentissa oikeusvaltiomekanismin pääneuvottelijana toiminut europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) arvioi, että komissio haluaa varmistua siitä, että ensimmäisenä eteenpäin vietävä tapaus on vesitiivis.
Sarvamaa uskoo, että Puola ja Unkari tulevat vielä tekemään kaikkensa mekanismin vastustamisessa ja todennäköisesti valittaisivat komission mahdollisista niille suunnatuista notifikaatioista.
Ne voisivat myös tahoillaan todeta asetuksen omien perustuslakiensa vastaiseksi, mikä tarkoittaisi sitä, että ne viittaisivat kintaalla paitsi EU-laille myös EU-tuomioistuimelle.
Komissiota hoputettu
EU-parlamentti on aiemmin arvostellut komissiota siitä, ettei se ole tarttunut ripeämmin toimiin oikeusvaltiomekanismin käyttämiseksi.
Viime vuonna parlamentti aloitti jopa oikeustoimet komissiota vastaan asian vuoksi. Sarvamaa arvioi, että parlamentti vetää kanteensa takaisin sitten, kun komissio on todella käärinyt hihansa ja aloittanut mekanismin käytön.