Euroopan unioni valmistelee kiireesti lisäpakotteita Venäjää vastaan. Näin todetaan unionin yhteisessä kannanotossa, joka on julkistettu ulkosuhteita johtavan Josep Borrellin nimissä.
Kannanotossa tuomitaan hirmuteot, joita Venäjä on tehnyt Ukrainan kaupungeissa kuten Butshassa. Ukrainan mukaan satoja ihmisiä on löydetty joukkohaudoista Butshassa Kiovan ulkopuolella.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel lupasi jo sunnuntaina EU:n lisäävän pakotteita Venäjälle ja tukea Ukrainalle.
Talouslehti Financial Times kertoi maanantaina aamulla, että EU-maat keskustelisivat uusista pakotteista keskiviikkona. Tuolloin yhteisen pöydän ääressä ovat EU-maiden suurlähettiläät, jotka kokoontuvat säännöllisesti.
Periaatteessa on mahdollista, että pakotekeskustelu myös aikaistuisi. Viime viikkojen aikana on pidetty useita EU-kokouksia lyhyelläkin varoitusajalla sen jälkeen, kun Venäjä aloitti suuren hyökkäyksensä Ukrainaan helmikuun lopussa.
EU-komission tiedottaja Peter Stano ei suostunut ottamaan maanantaina kantaa tarkemmin siihen, millä tahdilla pakoteprosessi etenee ja toisiko komissio ehdotuksia uusista pakotteista esimerkiksi keskiviikon suurlähettiläskokoukseen.
Pakotteista päättäminen kuuluu jäsenmaille. Venäjä on kiistänyt, että sen joukot olisivat vastuussa siviilien tappamisesta Butshassa.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Butshan kaupungin asukas Tetyana Volodymyrivna kertoo Uutistoimisto Reutersin haastattelussa lohduttoman tarinansa.
Energian tuontikiellosta ei ole vielä linjattu
Hyökkäyksen alun jälkeen EU kumppaneineen on asettanut useita pakotepaketteja Venäjää vastaan. Pakotteiden kohteina ovat olleet muun muassa venäläiset oligarkit, venäläispankit sekä erilaiset vientituotteet.
Pakotteilla pyritään luomaan painetta Venäjää vastaan niin, että sotatoimet Ukrainassa saataisiin päätökseen.
Aiemmin on arvioitu, että seuraavassa pakotepaketissa voisi olla mukana esimerkiksi aiempien nimilistojen laajentamista tai lisää liikenteeseen kohdistuvia pakotteita. Lisäksi esillä on ollut tarve tilkitä aiemmin asetettuihin pakotteisiin mahdollisesti jääneitä porsaanreikiä.
Iso kysymys on venäläinen tuontienergia, josta useampi EU-maa on varsin riippuvainen. Energiaostoillaan EU-maat käytännössä rahoittavat Venäjän sotatoimia, ja esimerkiksi pääministeri Sanna Marin (sd.) on vaatinut, että EU:n tulisi lopettaa sodan rahoittaminen.
EU-maat eivät ole kuitenkaan vielä tehneet yhteistä linjausta venäläisenergian ostojen katkaisemisesta. Sen sijaan on sovittu, että riippuvuudesta pyritään pääsemään eroon mahdollisimman pian.
Riippuvuutta pyritään vähentämään muun muassa ostamalla kaasua muilta tarjoajilta ja vauhdittamalla investointeja uusiutuvaan energiaan.
MTV seuraa Venäjän hyökkäystä, lue tästä uusimmat tiedot
Baltian maat lopettivat kaasun tuonnin
Yhdysvallat on kieltänyt venäläisen maakaasun ja öljyn tuonnin. EU:lle päätös ei ole ollut yhtä helppo, koska esimerkiksi 40 prosenttia unionin maakaasusta tulee tuontina Venäjältä.
Viikonloppuna latvialainen kaasuoperaattori kertoi, että Baltian maat eivät enää tuo Venäjältä maakaasua. Liettuan presidentti Gitanas Nauseda painotti Twitterissä, että jos Liettua pystyy irtautumaan venäläisestä kaasusta, myös muu Eurooppa voi tehdä samoin.
Toissa viikon EU-huippukokouksen yhteydessä Marin ei ottanut suoraan kantaa siihen, voisiko Suomi päättää yksin Venäjältä tuodusta energiasta luopumisesta, vaan korosti yhteisen EU-rintaman tärkeyttä.
Suomi on ollut valmis asettamaan entistä voimakkaampia pakotteita Venäjää vastaan.
Ranskan Macron kannattaa pakotteiden laajentamista
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on kertonut kannattavansa uusien pakotteiden määräämistä Venäjää vastaan. Uutistoimisto AFP kertoi, että Macronin mukaan on hyvin selkeitä viitteitä siitä, että Venäjän joukot ovat syyllistyneet hirmutekoihin ja sotarikoksiin Butshassa Ukrainassa.
France Infon haastattelussa puhunut Macron toi esiin, että uudet toimet voisivat kohdistua venäjäläiseen öljyyn ja kivihiileen. Hänen mukaansa Ranska aikoo koordinoida seuraavia askelia lähipäivinä EU-kumppanien ja erityisesti Saksan kanssa.
– Butshan tapahtumat tekevät seuraavasta pakotekierroksesta ja hyvin selkeistä toimista välttämättömiä, Macron sanoi AFP:n mukaan.
Butshan tapahtumien paljastuttua Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki on vaatinut EU-maiden johtajien ylimääräistä huippukokousta koolle mahdollisimman pian. Minkäänlaisen huippukokouksen varsinaisesta valmistelusta ei ole kerrottu julkisuuteen.
Tällä viikolla Brysselissä kokoontuvat sotilasliitto Naton jäsenmaiden ulkoministerit keskiviikkona ja torstaina. EU-maiden ulkoministerien seuraava kokous on tällä hetkellä kalenteroitu ensi viikon maanantaille.