Brysselissä alkaa tänään huippukokous, jossa Euroopan unionin jäsenmaiden poliittiset johtajat käsittelevät energiaan, talouteen, ruokaturvaan ja Ukrainan sotaan liittyviä toimia.
Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin (sd.).
Eurooppa-politiikkaa ovat syksyn ajan hallinneet Ukrainan sota ja Venäjän pelailu Eurooppaan suuntautuvilla kaasutoimituksilla. Unionissa on ratkottu energian hintakriisiä useilla erilaisilla päätöksillä. Lisätoimia tarvittaisiin yhä, ja niiden etsiminen on käynyt syksyn mittaan yhä kivuliaammaksi.
Pääministeri Marin sanoi lokakuun alkupuolella Prahan epävirallisen huippukokouksen jälkeen, että monet jäsenmaat nojaavat vahvasti venäläiseen tuontienergiaan, mikä aiheuttaa erilaisia näkemyksiä etenemisestä.
– Jäsenmaat eivät ole tällä hetkellä yksimielisiä siitä, millaisia keinoja ollaan valmiita ottamaan käyttöön, hän totesi.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) saapui Eurooppa-neuvoston epäviralliseen huippukokoukseen Prahassa 7. lokakuuta.
Esimerkki vaikeaksi osoittautuneesta keinosta hintakriisin taittamiseksi on ollut venäläisen putkikaasun vieminen hintakaton alle tai vielä tätäkin laajempi hintakatto kaasulle. Komissio esitteli tällä viikolla kuitenkin sarjan muita toimia, joilla se haluaisi seuraavaksi energiakriisiä taklata.
Ensimmäisiä noista toimista olisivat kaasun yhteisostot hinnan painamiseksi, hintapiikkejä säätelevä mekanismi TTF-kaasupörssiin sekä EU-maiden velvoite auttaa toisiaan yhteisvastuullisesti, jos jossain syntyy pula kaasusta.
Hollantilainen TTF-kaasupörssi on maakaasun keskeinen kauppapaikka.
Jääkö Suomen viisumilinja haaveeksi?
Yksi näkyvistä muutoksista Suomen Eurooppa-politiikassa on ollut se, että Suomi on alkanut ajaa yhä useammin asioita samassa maaryhmässä Baltian maiden ja Puolan kanssa.
Suomi haluaisi muun muassa yhteiset viisumikäytännöt unionille, jonka itälaidalla on tällä hetkellä kireämpi suhtautuminen venäläiseen turismiin kuin Länsi-Euroopassa.
Suomen haaveet asiasta eivät ole ainakaan toistaiseksi edenneet. Venäjän toimiin vastaamista kuitenkin pohditaan huippukokouksessa, ja keskustelua käydään muun muassa paineen lisäämisestä uusilla pakotteilla.
Käsittelyssä ovat myös unionin poliittisen, sotilaallisen, taloudellisen ja humanitaarisen tuen jatkaminen Ukrainalle sekä Ukrainan jälleenrakennuksen valmistelu.
Keskiviikkona EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kommentoi Euroopan parlamentille Venäjän iskuja, joihin vastausta haetaan huippukokouksessakin.
– Siviili-infrastruktuuriin kohdistetut hyökkäykset, joiden tarkoituksena on katkaista vesi, sähkö ja lämmitys talven tullessa, ovat puhtaita terroritekoja, Von der Leyen sanoi.
Tuleeko lisäpainetta Iranille?
Eurooppa-politiikkaa dominoi tällä hetkellä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Odotuksia on siitäkin, tuleeko huippukokouksesta jonkinlaista uutta konkreettista painetta Iranille Venäjän tukemisesta Ukrainan sodassa.
Iran on toistuvasti kiistänyt välittäneensä tuhoisia lennokkeja Venäjän sotilaalliseen käyttöön. The Washington Post -lehti uutisoi kuitenkin viikonloppuna, että Iran olisi suunnitellut jopa lyhyen kantaman ballististen ohjusten tarjoamista Venäjälle.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi maanantaina STT:n ja Ruotsin uutistoimiston TT:n haastattelussa, että pakotteita Venäjän sodan laittomasta tukemisesta Iranille harkitaan sekä EU:ssa että osassa Naton jäsenmaista.
Verkkolehti Politico puolestaan kertoi keskiviikkona, että diplomaatit neuvottelevat pakotteista Iranille ja toivovat saavansa ehdotuksen huippukokouksen kannalta ajoissa.
Unionin ulkosuhteissa huolta on aiheuttanut Venäjän hyökkäyksen jälkeen myös riippuvuus Kiinaan. Myös unionin Kiina-suhteet ovat kokouksessa asialistalla.