Pankkiala huojuu: Euroopan keskuspankki nosti jälleen ohjauskorkojaan 0,50 prosenttiyksiköllä

Euroopan keskuspankki (EKP) päätti torstaina nostaa ohjauskorkojaan 0,5 prosenttiyksiköllä. Nostolla keskuspankki pyrkii taltuttamaan euroalueen kovaa pohjainflaatiota.

EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden mukaan euroalueen pohjainflaatio ilman ruuan ja energian hintaa nousi helmikuussa 5,6 prosenttiin.

Ruoka ja energia mukaan luettuna vuotuinen inflaatio oli helmikuussa 8,5 prosenttia.

–  Keskipitkällä aikavälillä tavoittelemme yhä päättäväisesti kahden prosentin inflaatiota, sanoi Lagarde tiedotustilaisuudessa torstaina.

EKP oli kertonut jo ennakkoon tekevänsä 0,5 prosenttiyksikön koronnoston, mutta viime viikolla alkaneen pankkisektorin huojunnan myötä markkinoilla alettiin pitää mahdollisena myös maltillisempaa nostoa.

Piilaakson startup-yrityksiä rahoittanut yhdysvaltalaispankki Silicon Valley Bank (SVB) kaatui viime viikolla talletuspaon jälkeen. Startupien rahoituksen saanti heikkeni, jolloin monet SVB:n asiakasyritykset alkoivat nostaa talletuksiaan aiempaa enemmän. Yhtä aikaa pankin hallussa olleiden velkakirjojen arvo laski, kun korot lähtivät voimakkaaseen nousuun.

Myös sveitsiläisen pankkijätin Credit Suissen vaikeudet ovat herättäneet huolta.

EKP sanoo lausunnossaan, että se on perillä markkinoiden jännittyneestä tilanteesta ja ryhtyy tarvittaessa toimiin varmistaakseen hinta- ja rahoitusvakauden euroalueella.

EKP jätti lausunnostaan pois siinä aiemmin olleen maininnan tarpeesta nostaa korkoja tulevaisuudessa "merkittävästi", huomioi uutistoimisto AFP.

"Pankit ovat vakavaraisia"

Nyt EKP totesi lausunnossaan, että euroalueen pankkisektori on kestävä.

–  Euroalueen pankit ovat vakavaraisia ja kykenevät hyvin selviytymään maksutarpeistaan, lausunnossa kirjoitetaan.

OP-ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen kommentoi EKP:n päätöstä tuoreeltaan torstaina.

–  Korkopäätös kertoo siitä, että EKP:n ykköshuolenaihe on inflaatio, ei markkinaturbulenssi. EKP ilmoitti kyllä seuraavansa tarkasti rahoitusmarkkinoiden kehitystä ja epävarmuudesta johtuen jätti markkinat arvailemaan tulevia toimiaan, sanoi Hännikäinen kommentissaan.

EKP:n neuvosto päätti nostaa kaikkia kolmea ohjauskorkoaan. Maaliskuun 22. päivästä alkaen perusrahoitusoperaatioiden korko on 3,50 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 3,75 prosenttia ja talletuskorko kolme prosenttia.

Koronnostot alkoivat heinäkuussa

EKP aloitti ohjauskorkojen nostot heinäkuussa, mikä teki lopun yli kuusi vuotta kestäneestä nollakorkojen putkesta. Tämän jälkeen koronnostot ovat jatkuneet, mutta toistaiseksi inflaatiovauhti on pysynyt kovana.

EKP ennustaa inflaation jäävän kuluvana vuonna keskimäärin 5,3 prosenttiin ja talttuvan 2,9 prosenttiin vuonna 2024 ja 2,1 prosenttiin vuonna 2025. Nämä arviot valmistuivat kuitenkin jo ennen talouden jännitteiden voimistumista viime viikolla.

–  Jännitteet voivat vaikuttaa talous- ja inflaatiokehitykseen, lausunnossa kirjoitetaan.

Helmikuussa EKP nosti ohjauskorkojaan niin ikään 0,5 prosenttiyksiköllä.

Yhdysvaltain keskuspankki Fed tekee oman korkopäätöksensä ensi viikolla. Aiemmin markkinoilla uskottiin, että myös Fed tekisi 0,5 prosenttiyksikön koronnoston, mutta sittemmin näkymä on muuttunut epäselvemmäksi.