Euroopan keskuspankki (EKP) nopeuttaa valtionlainojen ja muiden velkapaperien ostoja koronapandemiaan liittyvässä elvytysohjelmassaan.
EKP:n neuvosto odottaa rahoitusoloista ja inflaationäkymistä tekemänsä arvion perusteella, että ostot PEPP-ohjelmassa nopeutuvat seuraavana vuosineljänneksenä merkittävästi verrattuna vuoden alkukuukausiin. EKP:n mukaan ostoilla pyritään estämään rahoitusolojen tiukentuminen.
Käytännössä EKP reagoi päätöksellään valtionlainojen korkojen orastavaan kohoamiseen euroalueella. Yhdysvalloissa valtionlainojen korot ovat olleet viime syksystä lähtien nousussa, ja alkuvuodesta samansuuntainen kehitys näyttäisi tarttuneen myös euromaiden lainakorkoihin.
Pitemmällä aikavälillä katsottuna korot ovat Euroopassa yhä erittäin alhaisella tasolla. Esimerkiksi Saksan 10-vuotisen valtionlainan korko jälkimarkkinoilla oli torstaina noin −0,3 prosenttia, eikä ero Italian vastaavaan lainakorkoon ollut kuin prosenttiyksikön luokkaa.
Korkojen viimeaikainen kohoaminen aiheuttaa silti päänvaivaa keskuspankille. Korkojen nousu uhkaa johtaa lainarahan kallistumiseen euroalueella, ja EKP on sanonut pyrkivänsä pitämään rahoitusolot suotuisina koronapandemian aikana.
EKP on jo aiemmin varannut kaikkiaan 1 850 miljardia euroa arvopaperien ostoihin PEPP-ohjelmassa. Summasta on vielä käyttämättä lähes tuhat miljardia. Ostoja on tarkoitus jatkaa ainakin maaliskuun 2022 loppuun saakka.
Ohjauskorkoon ei muutoksia
EKP:n ohjauskorko pysyy tasan nollassa ja talletuskorko –0,50 prosentissa. Ohjauskorko on ollut nollassa jo viiden vuoden ajan. Talletuskorko pudotettiin nykyiselle tasolleen syksyllä 2019.
Negatiivinen talletuskorko tarkoittaa, että euroalueen pankit joutuvat maksamaan siitä, että ne tallettavat ylimääräiset rahansa yön yli keskuspankkiin.
Näin EKP pyrkii lisäämään pankkien luotonantoa yrityksille ja kotitalouksille ja samalla vauhdittamaan kuluttajahintojen nousua kohti EKP:n tavoitetta hieman alle kahden prosentin inflaatiosta.
Inflaatioennustetta hilattiin ylöspäin
EKP nosti torstaina arviotaan euroalueen inflaatiosta tämän ja ensi vuoden aikana.
Pääjohtaja Christine Lagarden mukaan inflaation kiihtyminen kuitenkin johtuu pitkälti väliaikaisista syistä, jotka liittyvät pandemiaan ja energiahintojen nousuun.EKP odottaa inflaation kiihtyvän tänä vuonna 1,5 prosenttiin, kun aiempi arvio oli 1,0 prosenttia. Ensi vuonna kuluttajahintojen odotetaan nousevan 1,2 prosenttia. Edellinen arvio oli 1,1 prosenttia.
Ennuste talouskasvusta pysyi käytännössä ennallaan. EKP odottaa euroalueen talouden kasvavan tänä vuonna 4,0 prosenttia ja ensi vuonna 4,1 prosenttia.
Muutokset olivat minimaalisia: tämän vuoden kasvuennustetta nostettiin 0,1 prosenttiyksikköä ja ensi vuoden ennustetta laskettiin saman verran.