Saivatko perussuomalaiset maahanmuuttolinjauksiin olennaisia tiukennuksia vai eivät?
Puolueen europarlamentaarikko Jussi Halla-aho kirjoittaa blogissaan, että esimerkiksi kirjaus perheenyhdistämisen kriteerien tarkentamisesta EU-direktiivin mukaisesti avaa merkittäviä mahdollisuuksia kiristyksiin.
Halla-ahon mukaan esimerkiksi toimeentuloedellytystä voitaisiin soveltaa paljon laajemmin kuin nyt ja perheenkokoajalta voitaisiin edellyttää kahden vuoden oleskelua maassa ennen perheenyhdistämisen aloittamista.
Entinen yhdenvertaisuusvaltuutettu, kansanedustaja Eva Biaudet (r.) pitää täysin mahdottomana, että lasten oikeus perheisiin voisi toteutua vasta kahden vuoden kuluttua.
– Se ei ole yhteen sovitettavissa lasten oikeuksien sopimuksen kanssa, hän sanoo STT:lle.
Biaudet ei näe tarvetta minkäänlaisiin kiristyksiin. Hän muistuttaa, että sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) on yrittänyt selvittää tarvetta uusille toimille, mutta niitä ei löytynyt.
– Jos vuonna 2013 yksi lapsi sai vanhempansa Suomeen, en oikein tiedä mitä se käytännössä sitten tarkoittaisi. Argumenttia kiristyksille ei vaan ole, kun matalammalle tasolle ei voi mennä.
Biaudet on huolissaan siitä, että Suomeen ollaan jo nyt luomassa alaikäisten ryhmää, jolla ei ole vanhempia. Se ei hänen mukaansa käy yksiin integroinnin edistämisen ja syrjäytymisen ja radikalisoitumisen estämisen kanssa.
Oikeus perheeseen olennaista
Biaudet korostaa, että oikeus perheeseen on turvapaikanhakijoiden perustavanlaatuinen oikeus. Hän lyttää Halla-ahon näkemyksen, että ulkomaille asuvalle puolisolle voitaisiin asettaa yleistä avioitumisikää korkeampi vähimmäisikä.
Biaudet'n mukaan perustuslain näkökulmasta erilaisten avioitumisikien laittaminen ihmisille kuulostaa syrjinnältä.
– Ei ole kyse pelkästä direktiivin antamasta mahdollisuudesta.
Entisen yhdenvertaisuusvaltuutetun mielestä on hyvin epäinhimillinen ajatus estää perheitä yhdistymästä.
– Ymmärrän, että Halla-aholla on tällaisia tavoitteita, mutta se liittyy hänen ksenofobiseen ja rasistiseen tapaansa nähdä maailmaa, jossa hän yrittää kaikin tavoin estää jokaisen maahanmuuton tai turvapaikkahakemuksen.
Halla-ahon näkemystä, että perheenjäseniltä voitaisiin direktiivin puitteissa edellyttää alkeellista suomen kielen ja kulttuurin tuntemusta, Biaudet ei ymmärrä lainkaan.
– Turvapaikka on kansainvälistä suojelua ja ne perusteet on siinä vainossa ja hädässä, eikä siinä onko hyödyllinen, hyödytön tai terve.
Kikkailu ei auta
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola on tulkinnut, että hallitusneuvotteluissa tehty kirjaus kiintiöpakolaisten määrän pitämisestä viime vuosien tasolla tarkoittaisikin aiempaa 750 pakolaisen kiintiötä - ennen Syyrian vuoksi tehtyä 300 henkilön lisäystä.
Jos kiintiö on kahtena viime vuonna ollut vähän yli tuhat, on vähän Matti Nykäsen matematiikkaa, jos sanotaan, että se on 750, Biaudet kuittaa.
Biaudet'n mukaan Suomella on vähiten vastuuta turvapaikanhakijoista kaikista EU-maista. Ainoa tapa lisätä vastuuta on nostaa kiintiöpakolaisten määrää. Hänen mielestään on turha luulla, että sumutuspuhe menee EU:ssa läpi.
– Ei kukaan ole niin tyhmä, että kikkailulla tästä ongelmasta päästään.