Mikko* oli vajaa parikymppinen, kun hän kiinnostui verkkopalveluiden häirinnästä.
Hän osallistui 2000-luvun lopulla useisiin palvelunestohyökkäyksiin, siis samanlaisiin iskuihin, joilla on piinattu suomalaispankkeja useiden päivien ajan. Välillä kohteena oli isojakin verkkosivustoja.
DDOS-hyökkäys
Palvelunestohyökkäyksellä on tarkoitus estää jonkin nettisivuston käyttö.
Sivusto kaadetaan suuntaamalla sille poikkeuksellisen paljon liikennettä.
Liikenne voidaan kanavoida sivustolle esimerkiksi murrettujen tietokoneiden kautta, jolloin varsinaisten hyökkääjien henkilöllisyyttä ja sijaintia on vaikea selvittää.
Mikon mukaan hyökkäysten tekemisessä kiehtoi eniten niiden tuoma valta.
– Motiivina oli nuoren pojan kokeilunhalu ja hyökkäysten tuomat uudet maailmat. Lisäksi yksi tarkoitus oli muiden härnääminen. Jos joku tuli hölmöilemään, hyökkäyksillä saattoi kostaa, Mikko kertoo MTV Uutisten haastattelussa.
Pääasiassa Mikko teki palvelunestohyökkäyksiä, eli DDOS-hyökkäyksiä pienen ydinporukan kanssa, eikä ryhmän tekemisistä paljoa huudeltu. Toki yhteistyötä tehtiin muidenkin ryhmien kanssa.
Erityisesti kansainvälisyys teki toiminnasta kiinnostavaa.
– Hommissa on mukana kaikenlaisia tyyppejä ympäri maailmaa: perheellisiä isiä ja äitejä, sinkkuja, yksinhuoltajia, leppoisia ihmisiä, aggressiivisia ihmisiä, jännitystä hakevia ihmisiä ja asioista kiinnostuneita ihmisiä, Mikko luettelee.
Mikon mukaan palvelunestohyökkäysten tekeminen on hyvinkin helppoa oikeilla työkaluilla ja oikeita ihmisiä tuntemalla. Hän ei silti tee eroa DDOS-porukan ja vaikeampia projekteja toteuttavien hakkerien välille.
– Verkkorikollisiahan he ovat siinä missä "oikeatkin" hakkerit, hyökkäystapa vaan on erilainen. Saattavathan "oikeatkin" hakkerit käyttää palvelunestohyökkäystä saadakseen muiden katseen muualle, jotta pääsisivät itse paremmin sisälle toista kautta kenenkään huomaamatta.
*Nimi muutettu.