Kimi Räikkönen on 233 F1-kisallaan sarjan historian kahdeksanneksi kokenein kuljettaja, mutta Suomen ennätyksestä hänellä uupuu vielä puolet. Suomalainen tosikonkari F1:ssä on valokuvaaja Antti Puskala.
MTV:n pitkäaikaiselle toimittajalle Erkki Mustakarille kertyi 415 paikan päällä todistettua kisaa, edelleen mukana oleva Turun Sanomien Heikki Kulta on ollut 324 kisassa. Antti Puskala päätti neljän vuosikymmenen mittaisen uransa F1-kuvaajana muutama vuosi sitten.
- Kisoja tuli 560-jotain. Olen laskenut sitä moneen kertaan, sanon että se on 560 plus, Puskala ynnäilee MTV Sportille.
70-vuotias Puskala oli ensimmäisen kerran F1-kisassa vuonna 1972, eli hän oli mukana jo ennen kuin Keke Rosberg pääsi kuninkuusluokkaan. Puskala ja Rosberg tunsivat toisensa hyvin jo ennen Keken F1-aikoja ja ystävyys toimi kisamatkoilla.
Puskalan nappaama komea kuva Keke Rosbergista vuodelta 1983.
- Me matkustimme yhdessä ja jaoimme hotellihuoneita sekä vuokra-autoja sun muuta monta vuotta. Sitten tuli elintasoero ja kun toisella on nainen mukana, niin silloin hotellihuoneen jako ei oikein käy, Puskala sanoo.
Kaikki alkoi vuonna 1972 Madridista, samana vuonna Puskala oli Monacon kilpailussa. Puskala oli 27-vuotias ja ollut ”koko ikänsä autourheiluhullu”. Hän oli työkseen teollisuuskuvaaja. Hän kiersi Suomessa kuvaamassa teollisuuskohteita – paperitehtaita, metallitehtaita, kaivoksia ja voimalaitoksia.
- Sitten tuli mitta täyteen ja piti tehdä muutakin.
Puskala alkoi tehdä kevätmatkoja ja sopi tutun toimittajan kanssa työmatkasta muun muassa Cannesin elokuvajuhliin. Samalla mukaan tuli Monacon kisa.
- Siitä se alkoi, silloin ajoi Saarinenkin (moottoripyöräilijä Jarno Saarinen), kävin Paul Ricardilla katsomassa hänen kisojaan. Jotenkin se vain kasvoi, kevätmatkat alkoivat kasvamaan ja kasvamaan. En enää muistakaan ihan tarkkaan miten se iski, hän hymähtää.
Alkuvuosina aikana hän ei käynyt kaikissa kaukaisimmissa kisoissa, mutta muutaman vuoden jälkeen hän kiersi aina koko kauden eikä väliin jäänyt kuin pari kilpailua. Aluksi Puskala myös kirjoitti Turun Sanomiin ja teki Rosbergin aikoina myös tv-pätkiä MTV:lle. Puskalan kuvia on julkaistu ympäri maailmaa, muun muassa Sveitsissä, Saksassa ja Kanadassa. Suomessa hänen kuviaan ovat ostaneet muun muassa Iltalehti, Apu-lehti sekä pitkäaikainen yhteistyökumppani Lehtikuva.
Rosberg herätti Suomessa kiinnostusta lajia kohtaan niin paljon, että pian mukaan liittyivät Helsingin Sanomien ja Uuden Suomen toimittajat. Myöhemmin mukaan tuli Ilta-Sanomat.
- Sitten siellä sattui hyppimään joskus joku toimittaja, joka sanoi, kun päästiin lähelle, että "joo mä olin kesälomalla tässä lähellä, niin ajattelin tulla katsomaan että millaista täällä on". Kyllä vakavasti otettavaa kilpa-autoilijaa ottaa sellainen pikkuisen päähän. Silloin ei kovin hirveästi tee mieli antaa mitään lausuntoja, Puskala tuhahtaa.
- Hesari ja Uusi Suomi tekivät täysipainoisesti duunia, mutta sitten kun nämä hölmöt tulivat sotkemaan, niin sehän pilasi tätä juttua. Ja sitten se, että kaikki kertoivat vain siitä, että "nyt se keskeytti" eikä ollenkaan ajateltu, että hän oli maailman 26 kovimman kuskin joukossa.
Kaikki tunsivat toisensa – illallispöydässä Prost, Lauda ja muut
70-luvun alussa F1 ei ollut vielä niin valtava sirkus kuin nykyään, eikä valta ollut televisiolla. Valokuvaajat olivat toimittajien tavoin iso osa tiivistä yhteisöä. Puskala pääsi ensimmäisenä suomalaisena International Racing Press Association -järjestön jäseneksi.
- Meillä oli nahkainen käsivarsihihna, jossa oli oma kuva ja pääsimme ihan mihin vain halusimme mennä, niin kuin toimittajatkin. Silloin ei ollut tv:tä, vain pari filmikameraa. Me oltiin kovia jätkiä silloin.
Meno oli kaikin puolin erilaista 70-luvulla, lähestulkoon kaikki polttivat tupakkaa ja varikolla tarjoiltiin vahvaa alkoholia. Myös työnteko oli täysin erilaista. Kun nykyään tallit määrittävät kaiken, Puskalan F1-aikojen alussa vapauksia oli jos johonkin. Hän otti Rosbergin kanssa kuvia muun muassa yhteistyökumppanien käyttöön varikolla.
- Pyysin Williamsia, että voisitteko tuoda auton vähän tähän sivuun, sitten otettiin tuommoinen kuva ja tällainen kuva ja kun muut fotarit alkoivat juosta paikalle, Keke lähti kävelemään toiseen suuntaan ja mekaanikot veivät auton. Nykyään tuollainen ei tule enää kuuloonkaan.
Myös sosiaalinen elämä oli aivan erilaista, koska kaikki varikolla pyörivät ihmiset tunsivat toisensa. Lisäksi maailma oli yleisesti ottaen paljon pienempi ja esimerkiksi ravintoloissa ei ollut samanlaista valinnanvaraa kuin nykypäivänä. Puskala onkin ruokaillut useaan otteeseen samassa pöydässä legendojen, kuten Alain Prostin ja Niki Laudan, kanssa.
Erääseen pöytätarinaan liittyy Monzan kisa, Keken tallikaverinakin vuoden ajanut Derek Daly, joka oli saanut italialaiselta maahantuojalta käyttöönsä Rolls Roycen sekä Jody Scheckter, joka oli juuri hakenut Stuttgartista uuden Mersun.
- Minä ja Keke tulimme omalla autollamme ja Derek tuli Rollsilla. Hän parkkeerasi sen pizzerian eteen lampun alle, ettei kukaan varastaisi sitä. Siinä söimme ja Derek yhtäkkiä pomppasi ylös ja sanoi että menee katsomaan autoa. Siellä se oli konepelti pystyssä ja kone kävi, mutteivät olleet saaneet vaihdetta päälle. Vähän eteenpäin ja Scheckter tulee pöytään ja sanoo tulleensa taksilla. Hän oli ajanut hotellin pihaan, mennyt suihkuun ja sitten tultiin taksilla kun auto oli lähtenyt, Puskala muistelee.
Puskala tapasi tasavallan presidentin Martti Ahtisaaren F1-varikolla vuonna 1998.
Ylävitonen Bernien kanssa
Päivät menivät kuvaajilla pitkään, sillä kuvien saattaminen lähetyskuntoon ja lähettäminen oli äärettömän paljon hitaampaa kuin nykypäivänä. Niinpä kaupunkielämään ei hirveästi ehtinyt keskittymään
- Hyvä jos sai jostain safkaa. Silloin kun oli huonot yhteydet ja heikot lähettimet, niin se oli aivan hirveää. Silloin ennen ei ollut mitään toivoa oikein elämisestä siellä, Puskala sanoo kisaviikonlopuista.
F1 on teknistä kamppailua ja muita parempi tekniikka toi Puskalalle etua työmarkkinoilla. Hän oli vuonna 1992 edelläkävijä, kun hänellä oli ensimmäisenä digitaalinen kamera F1-varikolla. Yksi kuva teki ison sveitsiläislehden Blickin ja Puskalan yhteistyöstä säännöllisen. Sauber, sveitsiläinen talli, sai aikasakon, kun kuljettajalla oli varikkosuoralla liikaa vauhtia.
- Olin kertonut Blickin toimittajalle, että minulla on sellainen kamera, että siitä saa saman tien kuvan. Hän tuli sitten sanomaan, että mene äkkiä ottamaan auton ratista kuva, jonkun pitää näyttää, että tuossa on se nappi, nopeudensäädin, jota pitää painaa, ettei tule ylinopeutta. Minä menin sinne, otin kuvan, laitoin tietokoneeseen ja lähetin sinne. Huusin, että kuva on nyt Sveitsissä ja hän alkoi huutamaan puhelimeen. Siitä se alkoi sitten, Puskala kertoo.
- Muilla ei ollut sellaista kameraa. Se maksoi 100 000 markkaa ja oli vuoden päästä käyttökelvoton, tuli niin paljon uusia malleja, hän hymähtää.
Kekestä Kimiin -valokuvanäyttely Messukeskuksessa
Antti Puskalan F1-kuvista on tehty komea Kekestä Kimiin -näyttely.
72 kuvan näyttely on esillä pääsiäisenä American Car Show'ssa.
American Car Show järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 25.-28.3., valokuvanäyttely Messuhallissa perjantaista maanantaihin.
Kuvaajalta vaaditaan F1:ssä tietynlaista luonnetta. Vaikka johtohahmoja pitää kunnioittaa, heitä ei voi nöyristellä. Puskala kuvasi parikymmentä vuotta niin sanotulla Paddock Clubilla, kisojen yhteyteen pystytettävässä edustusteltassa, johon jokainen talli voi tuoda omat loungensa. Paddock Clubilla pyöri Puskalan mukaan paristatuhannesta kolmeentuhanteen ihmistä. Muun muassa siellä hän teki töitä F1-sarjan kaupallisen voimahahmon Bernie Ecclestonen kanssa.
- Kerran kävelimme toisiamme vastaan, niin heitimme high fiven. Bernie veti kättä pystyyn, niin minä löin siihen käteni, Puskala fiilistelee.
- Toki hän tiesi kuka minä olen. Otin hänestä vaikka kuinka paljon kuvia ja sanoin aina, että näin se pitää tehdä, eikä noin. Tietysti myös kaikkia hänen vieraitaan kuvattiin. Piti vain ilmoittaa aina heti, että tehdään näin eikä noin. Sitten kun ilmoitat sellaisen, niin kaikkihan tottelevat, Puskala sanoo.
Hän oli oppinut teollisuuskuvauksissa, että isoille pomoillekin pitää pystyä sanomaan, että nyt tehdään näin, niin tulee paras kuva. Myös Bernie Ecclestonelle pitää uskaltaa sanoa miten asiat menee, eikä Puskalan tarvinnut asiaa opetella tai miettiä.
- Kun on Pohjanmaalta kotoisin, niin kaikkihan on luonnollista, hän naurahtaa.
- Tein aika paljon kuvia, joissa oli Michael Schumacher. Kun hänelle ilmoitti, että nyt pitää tehdä näin, niin hän katsoi ja kuunteli ja teki heti niin. Minä sanoin kiitos ja se oli siinä. Kaikki tykkäävät siitä, että mennään nopeasti ja selkeästi. Pitää antaa kunnon ohje, hän opastaa.
Kun takavuosina kaikki olivat kuin kavereita, nykyään tiimit suojelevat kuskeja ja työnteko muuttui kuvaajien ja toimittajien näkökulmasta. Kun haastattelut tehdään joka tallilla samaan tapaan sponsoriseinän edessä, persoona katoaa. Tallien vedettiin vielä nauhat, jotka pitävät kuvaajat kaukana ja he joutuivat käyttämään pitkiä linssejä. Puskala muistaa, että Juan Pablo Montoya oli tässä suhteessa myönteinen poikkeus, hän ei välittänyt mistään.
- Montoya käveli käytävällä kädet taskuissa ja jutteli kavereidensa kanssa. Hän tuli pois tiimin tiloista ja oli vain, hänhän on jenkki tavallaan, kun on asunut Yhdysvalloissa kauan. Ei häntä haitannut jos joku otti kuvia. Hän saattoi iskeä silmää, jos otti kuvaa. Hän tiesi, että kun kuvat on otettu, kuvaaja lähtee pois. Muut eivät osaa eivätkä ymmärrä sitä, että jos antaisi vähän aikaa ottaa kuvaa, sen jälkeen saisi olla kavereidensa kanssa rauhassa.
Keken vuodet ja Schumin Benetton-ajat kukoistusta
Ecclestone sanoi hiljattain, että F1 on historiansa surkeimmassa tilassa eikä hän maksaisi lipuista. Ei maksaisi Puskalakaan.
- Jos puhutaan viime vuodesta, niin autoissahan on surkea pörinä, traktoristakin tulee kovempi. Sitten he vain ajelevat toistensa perässä ja säästelevät renkaita bensaa. Kun olen seurannut televisiosta, niin se on ihan naurettavaa.
- Kyllä se oli viihdyttävimmillään silloin Keken aikana ja vielä silloin, kun Jyrki Järvilehto oli mukana ja Schumi ajoi Benettonia. Silloin vielä kilpailtiin. Sitten se loppui. Sitten tuli niin isot rahat mukaan.
- Lisäksi ennen oli hiekkaa radan reunoilla, ja jos ajoit ulos, jäit siihen. Nyt siellä on asfalttia ja voit vetää surutta mutkaan aivan liian lujaa. Sitten vain kurvaat sieltä takaisin ja jatkat matkaa, Puskala kummastelee.
Puskala aikoo kaikesta huolimatta kuitata honorary-passinsa tänäkin vuonna. Suuntana on kesällä Montreal ja Kanadan GP.