Kuka muistaa, mikä Red Bullin edeltäjä näytteli roolia Mika Häkkisen toisessa maailmanmestaruudessa? MTV Sport listasi kaikkien tallien kaikki historialliset edeltäjät.
Ferrari on aina ollut Ferrari. Samaa voidaan sanoa myös McLarenista sekä Williamsista. Sveitsiläinen Sauberkin on aina pitänyt nimestään kiinni, vaikka tallin historiaan mahtuu neljän vuoden stintti, jolloin se edusti Saksaa BMW:n kanssa.
Kaikkien muiden tallien takaa löytyy enemmän tai vähemmän värikästä historiaa. Miten Mika Salo liittyy Mercedekseen? Mikä Red Bullin edeltäjä näytteli sivuosaa Mika Häkkisen uralla? Mikä yhdistää Kimi Räikköstä, JJ Lehtoa ja Ayrton Sennaa?
Lähdetään kruisailemaan pitkin muistojen bulevardia. Aloitetaan Mercedeksestä.
Aivan oikein, viime kauden ylivoimainen mestaritalli Mercedes kilpaili F1-sarjassa jo vuosina 1954-55 nimellä Daimler-Benz. Nykyisen tallin perustus luotiin kuitenkin 1970-luvulla. Mennään kierros kerrallaan kohti menneisyyttä.
BRAWN GP 2009
Jenson Button, Abu Dhabin GP 2009.
Tallipäällikkönsä ja omistajansa Ross Brawnin nimeä kantaneen tallin ainoa vuosi F1-sarjassa oli menestyksekäs. Jenson Button ajoi kauden seitsemässä ensimmäisessä kisassa kuudesti ykkösenä ruutulipulle. Se riitti sekä henkilökohtaiseen että valmistajien maailmanmestaruuteen. Kauden päätteeksi Daimler osti sijoittajayhtiön kanssa Brawnilta tallin osake-enemmistön.
HONDA 2006–2008
Rubens Barrichello, Italian GP 2008.
Japanilainen Honda oli ajanut omana tehdastallinaan jo 1960-luvulla. Paluu F1-sarjaan oli lähellä vuonna 1999, mutta projekti peruuntui kalkkiviivoilla. Lopulta Honda teki paluun kaudella 2006. Kolmen vuoden aikana Jenson Button ja Rubens Barrichello väläyttelivät, mutta varsinainen menestys keskittyi ensimmäiseen kauteen. Kruununa Jenson Button nousi Unkarissa 14:nnestä lähtöruudusta uransa avausvoittoon.
BAR 1999–2005
Jacques Villeneuve, Monacon GP 1999
Brittiläinen tupakkayhtiö British American Tobacco osti Tyrrellin osake-enemmistön jo vuonna 1997, mutta vasta vuonna 1999 talli sai nimekseen British American Racing. 2004 oli tallin huippuvuosi, kun Jenson Button ajoi MM-sarjassa toiseksi sijoututtuaan kymmenesti palkintopallille. Yhtäkään voittoa ei tallille kuitenkaan irronnut.
Kaudella 1999 Mika Salo tuurasi Ricardo Zontaa kolmen kisan ajan. Hän ajoi tallille koko kauden parhaan sijoituksen oltuaan seitsemäs avauskisassaan San Marinossa. Seitsemän F1-kauden aikana tallin autoilla ajoivat muun muassa Jacques Villeneuve ja Olivier Panis.
TYRRELL 1970–1998
Mika Salo, Italian GP 1995.
Ken Tyrrellin perustama talli oli mukana F1-sarjassa lähes kolme vuosikymmentä, mutta 1970-luvun jälkeen se ei saanut mainittavaa menestystä. Jackie Stewart ajoi Tyrrellin ensimmäisellä täydella kaudella, vuonna 1971, henkilökohtaiseen mestaruuteen ja siivitti samalla tallin valmistajien MM-sarjan voittoon. Stewart oli ykkönen myös kaudella 1973, mutta valmistajien mestaruus jäi ainoaksi.
Tyrrellin neljällä viimeisellä kaudella tallin autot pääsivät pisteille vain seitsemän kertaa – jokaisesta potista vastasi Mika Salo. Tyrrellillä ajoivat vuosien saatossa muun muassa Jody Scheckter, Jean Alesi sekä Ronnie Peterson.
Itävaltalainen Red Bull Racing on ollut F1-sarjan menestystarina tällä vuosikymmenellä. Neljä peräkkäistä kuljettajien ja valmistajien maailmanmestaruutta nostivat sekä tallin että sen ykköskuskin Sebastian Vettelin legendojen joukkoon. Mutta kuinka moni muistaa, mikä Red Bullin edeltäjä näytteli roolia Mika Häkkisen toisessa maailmanmestaruudessa?
JAGUAR 2000–2004
Eddie Irvine, Italian GP 2002.
Moottorivalmistaja Ford halusi vahvistaa läsnäoloaan F1-sarjassa. Tuloksena syntyi Fordin moottoreilla ajava, mutta autotehtaan Jaguar-merkin nimeä kantava brittitalli. Menestys jäi laihaksi, vaikka tallin kuskiksi hankittiin vuoden 1999 MM-kakkonen Eddie Irvine. Myöskään kesken kauden 2001 tallipäälliköksi palkattu ex-mestari Niki Lauda ei saanut toimintaa menestymään. Parhaiksi tuloksiksi jäivät Irvinen ajamat kaksi kolmatta sijaa. Irvine lopetti uransa kauteen 2002, ja hänen paikalleen tuli nuori australialaislupaus nimeltään Mark Webber.
STEWART 1997–1999
Johnny Herbert, San Marinon GP 1999.
Kolminkertainen F1-mestari Jackie Stewart perusti omaa nimeään kantavan tallin, joka osallistui ensimmäiseen Grand Prix'hin Australiassa 1997. Talli sai maistaa menestystä vasta kolmannella ja viimeiseksi jääneellä kaudellaan. Rubens Barrichello ajoi kolme kertaa palkintopallille, ja Johnny Herbert voitti sateisen Euroopan GP:n Nürburgringillä. Herbert oli heti perään kiinni palkintopallissa kauden viimeistä edeltäneessä kisassa Malesiassa. Pieni virhe loppukierroksilla kostautui, kun McLarenin Mika Häkkinen ohitti hänet ja ajoi kolmanneksi. Herbertin virheen tuoma lisäpiste oli Häkkiselle lopulta maailmanmestaruuden arvoinen.
Stewart myi tallin Fordille, joka ei koskaan pystynyt toistamaan vuoden 1999 erinomaisia tuloksia.
Intialaistalli on viime vuosina kolkutellut kärjen vauhtia, mutta viimeinen askel on yhä ottamatta. Kausi 2014 oli Force Indian historian paras tallin ennätyspisteiden myötä. Force Indiankin taustalta löytyy värikäs historia.
SPYKER 2006–2007
Marcus Winkelhock, Euroopan GP 2007.
Force India on joutunut aloittamaan lähes pohjalta, sillä sen edeltäjä Spyker ei jättänyt kuolinpesäänsä menestysreseptiä. Spyker käväisi F1-sarjassa kaudella 2006 ja ajoi seuraavana vuonna täyden kauden, ajatti neljää kuskia ja saavutti vaivaisen yhden pisteen. Talli oli valmistajien MM-sarjan viimeinen, jos ei lasketa vakoiluskandaalin takia diskattua McLarenia.
MIDLAND 2006
Christijan Albers, Japanin GP 2006.
Jos mahdollista, Midlandin taru oli vielä Spykeria surkeampi. Ei pistettäkään, molempien autojen diskaus Saksan GP:ssä, kymmenen keskeytystä ja lopulta talli myytiin Spykerille kesken kauden. Edeltäjän perinnöstä ei ollut tietoakaan.
JORDAN 1991–2005
Heinz-Harald Frentzen, Euroopan GP 1999.
Irlannin lipun alla kisannut Jordan sai nimensä tallin perustajan Eddie Jordanin mukaan. Värikään persoonan luoma talli taisteli jopa kuljettajien maailmanmestaruudesta kaudella 1999. Heinz-Harald Frentzen johti kauden kolmanneksi viimeistä osakilpailua Nürburgringillä, mutta joutui keskeyttämään sähkövian vuoksi. Voitto olisi nostanut Frentzenin Mika Häkkisen ja Eddie Irvinen rinnalle MM-sarjan kärkeen. Frentzen oli kauden lopputuloksissa kolmas, sama sijoitus kuin Jordanilla valmistajien MM-sarjassa.
Siitä alkoi tallin alamäki. Taloudelliset takaiskut ajoivat tallia kauemmas ja kauemmas kärjen vauhdista. Viimeiseksi voitoksi jäi Giancarlo Fisichellan ykkössija Brasiliassa vuonna 2003. Silloin tosin kuultiin Maamme-laulu ja Kimi Räikkönen astui korkeimmalle korokkeelle, kunnes jälkikäteen tulokset muutettiin kisan keskeydyttyä.
Jordan-nimisen tallin kuljettaja nähtiin viimeisen kerran palkintopallilla kaudella 2005, kun talli oli jo myyty Midlandille. Tallin autoilla ei olisi ollut mitään asiaa kolmen joukkoon, mutta Yhdysvaltain osakilpailuun osallistui vain Michelinin renkailla ajaneet tallit – eli kuusi autoa.
Michael ja Ralf Schumacher aloittivat F1-uransa Jordanilla. Sen sijaan maailmanmestari Damon Hill sekä Jean Alesi ajoivat Jordanilla viimeiseksi jääneet kisansa.
Red Bullin junioritallina tunnettu Scuderia Toro Rosso aloittaa kymmenennen kautensa F1-sarjassa. Talli oli alunperin Red Bullin omistajan Dietrich Mateschitzin ja ex-kuski Gerhard Bergerin yhteisomistuksessa, mutta kauden 2008 jälkeen Berger luopui osuudestaan. Toro Rosson ainoa voitto on kaudelta 2008, jolloin saksalaislupaus Sebastian Vettel ajoi Monzassa ykköseksi ensimmäisellä täydellä kaudellaan.
MINARDI 1985-2005
Fernando Alonso, Japanin GP 2001.
Italialaisen Giancarlo Minardin perustama talli pyöri F1-sarjassa yli 20 vuotta. Sympaattinen pikkutalli ei koskaan saavuttanut mitään suurta. Tallin autot eivät koskaan päässeet palkintopallille, ja yhteensä pisteitä kertyi kaikkien vuosien aikana vain 38.
Muun muassa kaksinkertainen maailmanmestari Fernando Alonso sekä Mark Webber aloittivat F1-uransa Minardilla. Australialainen Paul Stoddart osti talousvaikeuksissa kituneen tallin vuonna 2001 ja viiden kauden jälkeen myi sen edelleen Red Bullille. Formulafanit tekivät nettiadressin säilyttääkseen Minardin perinteikkään nimen F1-sarjassa, mutta he eivät saaneet tahtoaan läpi.
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta Lotuksen tapauksessa saman nimen alla on kilpaillut useampi talli. Kaudella 2012 Kimi Räikkönen teki menestyksekkään paluun F1-sarjaan nykyisen Lotuksen ratissa. Räikkönen ajoi kaksi loistavaa kautta Lotuksella, kunnes palasi Ferrarin leipiin viime kaudeksi. Samalla talousvaikeuksista kärsinyt brittitalli romahti tuloslistoilla. Tämän Lotuksen jäljet eivät johda aitoon ja alkuperäiseen, vaan kaikki sai alkunsa - muutaman mutkan kautta - Ayrton Sennan tulokastallista.
RENAULT 2002–2010
Fernando Alonso ja Flavio Briatore, Kiinan GP 2005.
Periaatteessa Renault kilpaili formula ykkösissä vielä kaudella 2011. Silloin Renault muutti nimensä muotoon Lotus Renault GP, vaihtoi värinsä mustaan ja kultaan ja ryhtyi kilpailemaan brittilisenssillä. Aiemmin Lotuksen nimellä kilpaillut Caterham joutui samalla luopumaan perinteikkäästä nimestä. Uuden tallin autot olivat vielä virallisesti Renault-merkkisiä – nimimuutos olisi vaatinut kaikkien muiden F1-tallien hyväksynnän.
Renault keräsi jättipotin vuosina 2005-2006, kiitos Fernando Alonson. Espanjalaiskuski ajoi kaksi peräkkäistä maailmanmestaruutta tallipäällikkö Flavio Briatoren johdolla. Renault voitti samalla valmistajien MM-sarjan kahdesti. Heikki Kovalainen aloitti F1-uransa Renault'lla kaudella 2007. Hän ajoi Suzukassa toisena ruutulipulle.
Kaudella 2008 Renault'n toimet jättivät jälkeensä häpeätahran. Briatore ja kisainsinööri Pat Symonds olivat käskeneet tallin kakkoskuskia, Nelson Piquet junioria, ajamaan ulos Singaporen GP:ssä. Kolari toi radalle turva-auton, mikä auttoi Fernando Alonson voittoon. Briatore ja Symonds saivat myöhemmin vuosien toimintakiellot FIA:n alaisiin sarjoihin.
BENETTON 1986–2001
JJ Lehto, Italian GP 1994.
Legendaarisen värikäs Benetton muistetaan parhaiten Michael Schumacherin läpimurtotallina. Röyhkeä saksalaistulokas alkoi tehdä nousuaan huipulle 1990-luvun alussa, mikä johti peräkkäisiin maailmanmestaruuksiin vuosina 1994-95. Schumacher karkasi tämän jälkeen Ferrarille ja vei mukanaan suuren osan Benettonin avainhenkilöistä. Talli pysyi kärkikahinoissa vielä pari kautta, kunnes alkoi vääjäämätön pudotus kohti F1-sarjan keskikastia. Schumacherin lähdön jälkeen Benettonin ainoan voiton ajoi Gerhard Berger Hockenheimissa vuonna 1997.
JJ Lehto ajoi Benettonilla kuusi osakilpailua kaudella 1994, mukaan lukien surullisenkuuluisan San Marinon GP:n. Lehdon auto jäi lähdössä paikoilleen, mikä aiheutti turva-auton radalle tuoneen kolarin. Pian turva-auton poistuttua Ayrton Senna ajoi seinään kohtalokkain seurauksin. Lehto saavutti Benettonilla yhden MM-pisteen oltuaan Kanadassa kuudes.
TOLEMAN 1981–1985
Ayrton Senna, Monacon GP 1984.
Benetton oli ryhtynyt F1-sarjassa kilpailleen Toleman Motorsportin sponsoriksi vuonna 1985, mutta kauden päätteeksi vaateyhtiö päätyi ostamaan tallin itselleen.
Tolemanin kenties suurin merkitys autourheilun historiassa on 19-vuotiaan Ayrton Sennan palkkaaminen kisakuskiksi kaudelle 1984. Brassitulokas yllätti monet ajamalla toiseksi jo uransa kuudennessa kisassa sateisessa Monacossa. Lopulta hän selvisi vaatimattomalla kalustolla kolmesti palkintopallille. Senna olisi voinut jatkaa Tolemanin kuskina, mutta Lotus tarjosi hänelle parempaa sopimusta. Loppu on historiaa.
