Scifi- ja fantasiakirjallisuus ovat keikkuneet kirjamyyntilistojen kärkikymmeniköissä jo lähes kaksikymmentä vuotta. Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen tilastoista käy ilmi, että kummankin genren eli lajityypin teoksia on ollut kirjamyynnin top 10 -listoilla lähes kuukausittain aina vuosituhannen alusta lähtien.
Kirjakauppaliiton toimitusjohtajan Laura Karlssonin mukaan alalajien suosio on ollut jopa kasvussa viimeisen kymmenen vuoden ajan.
– Tarjontaa on ollut paljon, ja kyllä nämä genret ovat näkyneet nimenomaan nuorten aikuisten kirjallisuudessa vahvasti.
Tampereen yliopiston yleisen kirjallisuustieteen tutkija Hanna-Riikka Roine on lukenut kumpaakin genreä pienestä pitäen ja allekirjoittaa Karlssonin väitteen kymmenvuotisesta kasvusta. Roine on myös havainnut suosion kasvusta kaksi näkyvää merkkiä.
– Niiden näkyvyys mediassa on lisääntynyt todella paljon. Olen huomannut vetäessäni kursseja kirjallisuuden opiskelijoille Tampereella, että todella moni ilmoittaa lukevansa fantasiaa ja scifiä ja haluaa tutkia sitä.
Harry Potter, ilmiö joka elää
Kustannusyhdistys tilastoi kustantamojen jälleenmyyjille myymät kirjat ja Kirjakauppaliitto kirjakauppojen myynnin kuluttajille.
Suurin osa kummankin genren myydyimmistä teoksista on käännöskirjoja, joista on muodostunut maailmanlaajuisia ilmiöitä, kuten J.K. Rowlingin Harry Potter -kirjasarjalle kävi.
– Sehän on tyypillistä, että tällaiset kansainväliset ilmiöt, mihin on muutakin tukea, kuten elokuvaa ja muuta sen tyyppistä konseptointia, näkyvät myös kirjakauppamyynnissä, Karlsson kertoo.
Muutamat suomalaiset teokset, kuten Salla Simukan Lumikki-trilogia, ovat päässeet listoille ja saavuttaneet kansainvälistä suosiota.
Lisäksi viime vuosien bestsellereitä ovat olleet esimerkiksi Emmi Itärannan Teemestarin kirja, Veronica Rothin Outolintu -kirjasarja ja George R.R. Martinin Tulen ja jään laulu -kirjasarja.
Fantasiamaailmaan voi paeta todellisuutta
Roineen mukaan kenties suurin tekijä kummankin genren suosion taustalla on maailmallisuus, sillä se on helppo kaupallistaa.
– Niissä rakennetaan paljon kuvitteellisia, mahdollisesti tulevaisuuteenkin sijoittuvia, maailmoja, ja tällaiset maailmat vaikuttaisivat olevan jotenkin erityisen hedelmällisiä tuotteistamiselle. Maailmoista löytyy paljon kaikkea tavaraa, henkilöhahmoja, tarinakulkuja ja muuta, joista sitten voidaan koko ajan rakentaa uusia tuotteita.
Maailmallisuus on läsnä myös nettiyhteisöissä, joissa fanit voivat rakentaa teosten maailmoja eteenpäin ja jatkaa elämistään niissä, Roine kertoo.
Roine pitää myös tarvetta eskapismiin eli todellisuuspakoon yhtenä mahdollisena syynä suosioon.
– Jos nykyaika tuntuu kauhean monimutkaiselta, voi tällaisten selkeiden sääntöjen mukaan toimiva fantasiamaailma tuntua mukavalta paikalta, johon vetäytyä. Ja toisaalta, jos asiat tuntuvat kauhean monimutkaisilta, voidaan joitakin ongelmia ottaa käsittelyyn tällaisen toisen todellisuuden kautta, jolloin niistä saattaa tulla helpommin hahmotettavia.