Kotimainen dekkari- eli rikoskirjallisuus voi hyvin. Uusia kirjoja julkaistaan ennätysmäärin ja dekkaribuumi on jatkanut vain vahvistumistaan.
– Meillä on ollut jo todella pitkään niin sanottu dekkaribuumi ja tämä nykyinen ilmiö ja suosion kasvaminen on tulosta sellaisesta 20 vuoden kehityksestä. Suomalaisella dekkarilla meneekin mielestäni huippuhyvin, kirjallisuuden tutkija Paula Arvas sanoo.
Dekkareita julkaistaan tällä hetkellä ehkä enemmän kuin koskaan. Myös sisällöiltään dekkarit ovat monipuolistuneet ja laajentaneet entistä enemmän perinteisen rikosmaailman ulkopuolellekin.
– On niin paljon kaikkea erilaista rikoskirjallisuutta. Sellainen moninaistuminen ja laaja-alaisuus on se tämän hetken trendi, dekkareista yhdessä Voitto Ruohosen kanssa tietokirjan kirjoittanut Arvas tiivistää.
– Kiinnostavaa on myös, että meillä on kuitenkin kaksi kustantamoa, Myllylahti ja Crime Time, jotka ovat keskittyneet pelkästään rikoskirjallisuuden kustantamiseen. Että jos se kustantaminen on pelkää dekkaria, niin kyllähän sitä tosi paljon tehdään, Paula Arvas vertaa.
Poliisi, laulaja, kirjailija
Yksi uusi tulokas pohjoismaisille dekkarimarkkinoille on esikoiskirjallaan heti Ruotsissa menestykseen noussut Jenny Rogneby. Kahdeksan vuotta Tukholmassa rikospoliisina työskennellyt Leona -kirjasarjaa kirjoittava ruotsalainen ammentaa kirjoihinsa sisältöä ja tietoutta työstään.
– Olen rikostutkija, joten tunnen hyvin rikoksia ja rikollisuutta. Työni antaa antaa sekä inspiraatiota että paljon tietämystä kirjoittamiseeni. Tarinat sinällään ovat tietenkin fiktiota, Rogneby sanoo.
Jenny Rogneby on työskentellyt myös poliisina Tukholmassa.
Ruotsissa kirjasarjasta on julkaistu jo toinen osa ja lisää on Rognebyn mukaan tulossa.
– Aluksi halusin ja ajattelin, että tästä tulisi trilogia, mutta toista kirjaa kirjoittaessani ideoita tuli niin paljon, että Leona-sarjan kirjoja tulee kyllä enemmän, Jenny Rogneby naurahtaa.
Monitaitoisen kirjailijan esikoinen tullaan julkaisemaan ainakin 13 eri maassa. Ruotsin euroviisukarsintoihinkin osallistunut Rogneby on myös myynyt jo kirjojensa elokuvaoikeudet Hollywoodiin.
– Se on suurenmoista. En voinut kuvitella, että tästä tulee näin suosittu. Itse en edes ajatellut tai haaveillut kirjailijan urasta nuorempana, mutta hienoa että näin tapahtui. Minulle tämä on hieno kokemus ja nyt rakastan kirjoittamista ja aion jatkaa sitä, Rogneby sanoo.
Jännittävä juoni
Naapurimaassa naiskirjailijoita on noussut toinen toisensa jälkeen niin sanotuiksi maan dekkarikuningattariksi.
– Jo Lisa Marklundista lähtien siellä on jahdattu hyviä naiskirjailijoita. Heillä ei jossain vaiheessa juurikaan naisdekkaristeja ollut, ja siellä on paljon panostettu siihen. Mutta kyllä sanoisin, että meilläkin tällä hetkellä on ihan huippukiinnostavia naiskirjailijoita kuten esimerkiksi Pauliina Susi ja Kati Hiekkapelto, Paula Arvas sanoo.
Monelle dekkarit ovat nimenomaa sopivaa ja koukuttavaa kesälukemista.
– Jännitys on tärkeintä. Ja sitten se, että on kirjotettu siten, että se etenee hyvin, kirjakaupassa dekkareita ostamassa ollut Timo Kataja perustelee ostopäätöksiään.
Pitkälti samaa mieltä on kymmeniä dekkareita kirjoittanut Reijo Mäki.
– Kyllähän se kaikki tietysti lähtee juonesta, mutta kyllä myös kielen täytyy toimia. Ja vaikka juoni on hyvä, niin elleivät ne henkilöhahmot rupea elämään omaa elämäänsä ja ikään kuin myös kuiskuttelemaan kirjailijalle, niin puisevaksi se muuttuu, Mäki sanoo.
27. Vares
Mäen tuorein, keväällä julkaistu Hot Dog -niminen kirja on jo Vares -kirjasarjan 27. osa.
– Kalle Päätalon Iijoki-sarjassa on 26 osaa ja Jussi Vareksen Aurajoki-sarjassa on nyt 27 osaa, Mäki naurahtaa.
Reijo Mäki.
Ideat ja aiheet eivät ole vielä loppuneet.
– Kyllä se auttaa, että on aika aktiivisesti ja innokkaasti seurannut tätä maailmanmenoa ja maailmanpahuuttakin tietyllä tavalla. Ja kyllähän tässä on tietysti myös vuosien saatossa kehittynyt tiettyä omaa tekniikkaakin duunin hoitamiseen.
Mäkikin myöntää, että dekkarimarkkinoilla kilpailu on kovaa. Ennen omaa menestystä kirjailija sai tahkota kirjoja yli kymmenen vuotta ennenkuin ne alkoivat käydä kunnolla kaupaksi.
– Ihmiset ostaa tietyn määrän kirjoja vuodessa ja kun on paljon hyviä kirjottajia, niin kyllä siinä sitä kyynärpäätaktiikkaankin joutuu markkinoilla varmaan harjoittamaan.
– Mutta jos suomalainen ostaa suomalaisen kirjailijan, suomalaiselle paperille painetun kirjan, suomalaisesta kirjakaupasta, niin eikös se aikalailla kotiinpäin mene, Mäki kannustaa.
Ensimmäiset Varekset aidompia
Mäen Vares-dekkareista kuusi on päätynyt myös elokuvaksi. Kirjailijalle oman kirjan muuntuminen elokuvaksi tuo jonkinlaista lisäarvoa ja mainetta, mutta itse elokuvat näyttäytyvät kuitenkin omina teoksinaan.
– Ne on kuitenkin niin erilaisia verrattuna kirjoihin. Ne ovat täysin omia luomuksiaan ja ihan eri tyyppien kirjoittamia, näinkin voi kyllä sanoa, Mäki pohdiskelee.
Se kuinka paljon mukaan mahtuu alkuperäistä Reijo Mäen ajattelua ja kirjaa vaihtelee paljon.
– Ihan niissä alkupään leffoissa, Aleksi Mäkelän ohjaamissa, niin ne oli hyvinkin paljon yks yhteen.
Tuoreimmille tuotoksille kirjailija ei kuitenkaan samaan tapaan lämpene.
– Ehkä sen jälkeen hiukan sitten se ote on ehkä lipsahdellut, Mäki muotoilee.