Victor Hedman on yksi Leijonien päänvaivoista, kun Suomi kohtaa Ruotsin jääkiekon World cupin esiottelussa torstaina Helsingissä.
Iso koko, vauhti ja taito on aina vastustajan kannalta vaarallinen yhdistelmä, ja 25-vuotias puolustaja Hedman on sekoitus juuri näitä hyveitä. Hän nakutti viime kaudella NHL:n runkosarjassa 78 ottelussa 10+37=47 tehopistettä. Pudotuspeleissä meno vain kiihtyi, kun Tampa Bay Lightningin ruotsalaiskolossi pelasi 17 ottelua ja keräsi pisteitä lähes pinna per peli -tahtiin.
Leijonien varakapteeni, Tampa-hyökkääjä Valtteri Filppula tuntee hyvin seurajoukkuetoverinsa Hedmanin kyvyt.
- Aika kokonaisvaltainen pelaaja on vastassa. Ihan hauskaa päästä pelaamaan häntä vastaan, mutta onneksi hän on samalla puolella suurimman osan kaudesta.
Filppula ei suoralta kädeltä osaa antaa erikoisvinkkejä Hedmanin varalta.
- Syöttelemällä hänet pitää ohittaa, jos ylipäätään hänestä ohi pääsee. Hänen iso kokonsa yhdistettynä terävään liikkeeseen on myrkkyä hyökkääjille.
Marjamäki halusi pitää Filppulan keskellä
Tampa Bayn pakeista Ruotsin joukkueessa on myös Anton Strålman. Kirsikkana kakun päällä Tre Kronorin puolustuksesta löytyy Ottawan Erik Karlsson, jolle kirjattiin peräti 82 tehopistettä viime kaudella.
- Ei Ruotsilla tai tässä turnauksessa ylipäätään huonoja pelaajia olekaan, Filppula tuumaa.
- Täytyy yrittää pärjätä Leijonien kanssa, jotta ainakaan Tampan kopissa ei tarvitsisi kuunnella kuittailua, Filppula jatkaa.
Filppula, 32, on harjoituksissa viilettänyt Suomen nimellisen kolmosketjun keskushyökkääjänä. Hänen laitahyökkääjinään uurastavat Teuvo Teräväinen ja yleensä keskushyökkääjänä kiekkoileva Jori Lehterä.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Suomella on keskushyökkääjien suhteen positiivinen ongelma siinä mielessä, että senttereitä on yli normaalitarpeen. Toisaalta voisi väittää, että esimerkiksi Lehterä menee hukkaan laidalla pelatessaan. Päävalmentaja Lauri Marjamäen mielestä Lehterän paikka on kuitenkin tässä joukkueessa laidalla ja Filppulan pelipaikka on keskellä.
- Valintoihin on selkeät syyt. Minusta Jorin taito suojata kiekkoa ja se, että hän on aiemmin onnistunut laidalla, muun muassa Sotshin olympialaisissa, puolsi tätä ratkaisua, Marjamäki selvittää.
- Lisäksi uskon, että saamme Filppulasta pikkuisen enemmän irti, kun Jori tasapainottaa ketjun peliä hyvillä vaistoillaan. Filppulan ei tarvitse sentterinä koko ajan katsella, että kukas sinne puolustussuuntaan on menossa. Hänkin voi näin ollen panostaa hieman enemmän hyökkäykseen.
Ylivoimavastuuta luvassa
Filppula myöntää itse suosivansa keskushyökkääjän pelipaikkaa, vaikkei tyrmääkään laitahyökkääjän pestiä. Hän huomauttaa, että nykykiekossa peli perustuu paljon reagointiin ja hyökkääjien pelipaikoilla ei ole ehkä niin suurta merkitystä kuin aiemmin.
- Varmasti ketjussamme tulee tilanteita, joissa Jori on alempana ja kantaa tietyllä tavalla sentterin puolustusvastuuta. Siinä mielessä uskon, että ketjumme peli toimii.
Harjoitusten perusteella Filppulalle on luvassa vastuuta myös Suomen ylivoimaviisikoissa.
- Jos tulee tehoja ja maaleja, niin sitten saan varmaankin jatkaa ylivoimalla pelaamista. Niinhän se aina tuppaa menemään.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.