Ilmiöiden ennustaminen liittyy vahvasti trendien ennustamiseen. Tulevaisuudessa fitnessbuumi voi viedä meidät erikoiseen suuntaan – nimittäin optimoimaan ruokaa.
Muistatko, kun IRC-Galleria oli "se” juttu? Entä muistatko Tamagotchit?
Nyt kaikki ovat hurahtaneet kotoiluun ja Istagramiin, mutta mikä on seuraava suuri ilmiö?
Inna-Pirjetta Lahden mukaan video monissa muodoissaan on seuraava ilmiö. Lahti on kohtaamistoimisto Innastuksen perustaja ja toimitusjohtaja.
– Suomessa puhutaan vielä enimmäkseen YouTubesta, mutta lyhyet Vine-videot olivat vahvasti esillä Berliinissä messuilla, joilla olin maaliskuun alussa. Instagramiin tuodut videot ovat varmasti myös tärkeässä roolissa, Lahti sanoo.
Facebookia kuvataan jatkuvasti kuolevaksi mediaksi, jonka nuoretkin pian hylkäävät. Onko näin?
– Siihen, miten kuvaa jaetaan, tulee koko ajan uusia kanavia. Näistä varmaan Facebook on yksi, mutta sen rooli on tulevien Facebook-ikäisten käyttäjien joukossa aivan erilainen kuin mitä se on 30–40-vuotiaiden käytössä, Lahti sanoo.
Nykyjääkaappi. Tuoko tulevaisuus juotavia ruokia?
Ankeuttaja voi nakerta ilmiötä
Voiko ilmiöitä ylipäätään ennustaa?
– Kyllä ilmiöitä pystytään ennustamaan samalla tavalla kuin trendejä ja muotia, Lahti sanoo.
Ilmiöiden ennustaminen liittyy trendien ennustamiseen, kertoo myös Johanna Puolitaival, viestinnän opiskelija ja kirjailija.
– Jos vallalla on jo ollut joku suuri trendi, voidaan nähdä, mihin suuntaan seuraavat ilmiöt lähtevät. Sattumanvaraisuuttakin toki on: todellisuus on niin monimuotoinen, ettei voida tarkasti sanoa, mitä seuraavaksi tulee, Puolitaival pohtii.
– Veikkaan, että jossakin vaiheessa ruokatrendit lähtevät suuntaan, johon fitnessbuumi osoittaa: optimoidaan ruokaa. En voi tarkasti sanoa, mihin optimointi vie. Ovatko kyseessä juotavat ruoat? Tähän vaikuttavat vahvistajat.
Trendinä nyt: proteiinivalmisteet.
Johanna Puolitaival ja yrittäjä Lauri Hilliaho määrittävät vahvistajat teoksessaan Ilmiön kaava medioiksi tai yksittäisiksi vaikutusvaltaisiksi henkilöiksi, joilla on vaikutusvaltaa siihen, millainen ilmiö saa tuulen siipiensä alle. Esimerkiksi julkkis tai asiantuntija voi halutessaan vahvistaa ilmiötä tai vastaavasti uhata sen syntyä.
– Suomen kokoisella, aika pienellä markkina-alueella vahvistajia on aika vähän. Jos meille esimerkiksi tulisi juotavia ravintoja, aika monen ilmiön vahvistaja on Henri Alèn vastustanut niitä. Voi olla, että juotavat ruoat eivät ota tuulta siipiensä alle, jos kokit, joilla on paljon vaikutusvaltaa, lähtevät vastustamaan niitä, Puolitaival toteaa.
Vahvistajien lisäksi Puolitaival ja Hilliaho puhuvat ankeuttajista. Ankeuttaja voi nakerta ilmiötä: esimerkiksi teinipojat täyttävät Robinia koskevan uutisen törkeillä kommenteilla, joissa ilmiöksi kohonnutta tähteä halvennetaan.
Olemme aikamoisia sopuleita
Netti synnyttää jatkuvasti uusia julkimoita, ilmiöitä ja meemejä. Hilliahon mukaan moni meemi saa alkunsa netin keskustelupalstoilla. Näitä ovat esimerkiksi Reddit ja 4Chan.
– Näillä yhteisöillä on niin suuri voima, että ne voivat laittaa ilmiön liikkeelle. Jos ihminen yrittäisi yksin jossakin omassa mediassaan luoda meemiä, se tuskin onnistuisi. Tarvitaan ensimmäinen yleisö, joista me puhumme innostujina, Hilliaho kuvaa.
Sara-Maria Forsberg nousi ilmiöksi YouTubesta.
Innostujat ovat Puolitaipaleen ja Hilliahon mukaan ensimmäinen ihmisryhmä, joka ottaa ilmiön vastaan ja lähtee rakentamaan sitä. He eivät elä massan luomassa paineessa, vaan heillä on aito innostus uusiin asioihin.
– Myöhemmin mukaan tulevat lähtevät mukaan siksi, että me ihmiset olemme aikamoisia sopuleita: menemme mielellämme sinne, mihin muutkin menevät, Puolitaival sanoo.
Junttikengät salonkikelpoisiksi
Ilmiön ei tarvitse olla epäkaupallisen henkilön luoma. Myös suuri yritys, kuten Disney tai Coca-Cola, voisi luoda menestyneen ilmiön.
– Maailmassa on paljon "trendinhaistelijoita", jotka työkseen miettivät, mitä viiden tai kymmenen vuoden päästä on. Veikkaisin, että isot brändit, jotka lähtevät luomaan ilmiötä, ammentavat materiaalia jostakin tämän tyyppisestä. Kun puhutaan kaupallisista ilmiöistä, yhden onnistuneen asian takana voi olla 50 epäonnistunutta asiaa, joista ei tullut ilmiötä, Lahti sanoo.
Vuonna 1969 lanseerattujen Adidas Superstar-kenkien uusi mainos.
Lauri Hilliahon mukaan paljon vaikutusta on myös sillä, mitä yritykset ja vaikuttajat päättävät.
– Paljon on vaikutusta myös sillä, mitä mediassa lähdetään myllyttämään. Adidas toi Superstar-kengät uudestaan muotijutuksi. Siitä on kauan, kun ne ovat olleet pinnalla: ne olivat tipahtaneet junttikenkien laariin. Aggessiivisella kuvaston tuuttaamisella, lahjoittamalla kenkiä bloggareille sekä muulla määrätietoisella promootiolla Adidas on saanut ne taas osittain salonkikelpoisiksi, Hilliaho kuvaa.
– Netissä näkee kuvia, joissa mies on puku päällä, Superstarit jalassa. Vuosi, pari sitten ei olisi voinut uskoa, että tällaista on.
Gwen Stefani käyttää Superstareja, 2015.
Miten innostujat saadaan herätettyä?
Mutta kaupathan ovat täynnä tennareita ja netti kissakuvia! Ei jokaisesta tule ilmiötä.
– Jos puhutaan kissakuvasta, joka on nettimeemi, niin ihmisten on ensisijaisen tärkeää ymmärtää, että kyseessä on yhteinen juttu, jota rakennetaan. Kuvasta voidaan kyllä pyrkiä luomaan meemi ja yleisesti tunnettu, tunnistettava asia, mutta jos se ei saa tarpeeksi alkuinnostujia, se karahtaa nopeasti kiville, Hilliaho kuvaa.
– Eihän kukaan halua tehdä kuvaa tai YouTube-remixiä aiheesta, jota kukaan ei tunne. Ei siinä ole mitään hauskaa. Siinä ei jaeta yhteistä merkitystä.
Miten innostujat sitten saadaan herätettyä? Ilmiöksi haluttavan asian täytyy olla jollakin tavalla poikkeava.
– Esimerkiksi Grumpy Cat -kissa. Kun puhutaan kissoista ylipäätään, kuvasto on yleensä hellyttävää ja söpöä. Tämä kissa ei ole hellyttävä, vaan kiukkuinen. Siksi siitä on kasvanut iso juttu. Se on tarpeeksi erilainen. Ilmiö luo uutta ja ylittää oletusarvon, Johanna Puolitaival sanoo.