Skibidi Toilet. Level Five Gyatt. Rizz. Fanum Tax. Only in Ohio. Sigma Looksmaxxing. Grimace Shake. Kuulostavatko nämä lauseet sinustakin siansaksalta? Niin minustakin, mutta ne eivät ole.
Kaikki yllä olevat lausahdukset ovat TikTokista poimittuja trendejä, jotka kuuluvat myös brainrot-ilmiöön.
"Brainrotiksi" kutsutaan niin sanotusti aivojen mädäntymistä tai homehtumista liiallisen netin käytön tai suuren ruutuajan takia.
Siihen kuuluu myös hyvin paljon seikkoja sosiaalisesta mediasta, jotka pitää tuntea tarkasti tietääkseen mistä puhutaan.
"Brainrottausta" on ollut niin kauan kuin internet on ollut olemassa.
TikTokissa kuitenkin uudelle tasolle levinneeseen ilmiöön kuuluu lyhyitä, aivan päättömiä, videomeemejä, joissa ei ole tavalliselle katsojalle mitään punaista lankaa tai järkeen käyvää sisältöä.
Brainrot -videot voivat koostua vaikkapa vain yhdestä sanasta. Niiden tarkoituksena on jäädä nuoren päähän.
Muun muassa viraaliksi noussut "Skibidi toilet" on animoitu video, jossa pää nousee vessanpöntöstä samalla hokien skibidi-laulua.
"Ei tarvitse pelätä, että nuoriso on pilalla"
Taitelija-tutkija Jenna Jauhiaisen mielestä brainrot-videot eivät ole käsittämättömiä tai epäymmärrettäviä.
– Sehän riippuu ainoastaan siitä sinun medialukutaidostasi, että pystytkö sinä tunnistamaan, että mistä tässä on kysymys.
– Se on vähän sama asia, että jos teillä on työpaikan porukassa joku sisäpiirivitsi, mistä kaikki tietää, mutta joku ulkopuolinen ei. Näissäkin videoissa jokin sisäinen logiikka kyllä on eli ei tarvitse pelätä sitä, että nuoriso on pilalla, Jauhiainen jatkaa.
Jauhiainen uskoo videoiden suosion heijastuvan meistä itsestämme.
– Ne ovat suosittuja sen takia, miksi kaikki muukin taide on eli ne heijastelevat meidän aikaamme tällä hetkellä, ja erityisesti ihmisten kokemusta internetistä. Netti on nopearytminen ja vähän kaoottinen, ja se näkyy myös tässä taidemuodossa.
Terapeutti-Ville: "Mitä lyhyempää sisältöä ilman asiaa, sitä haitallisempaa"
Sosiaalisessa mediassa suosittu terapeutti-Ville eli psykoterapeutti ja kansanedustaja Ville Merisen (sd.) mielestä koko ilmiön voisi tiivistää yhdellä sanalla: ajattelemattomuus.
– Se on lyhyen ja nopean sisällön ääri-ilmiö, joka kertoo somen suunnan. Mitä lyhyempää sisältöä ilman asiaa, sitä haitallisempaa.
Aivojen mädätykseen liittyy myös pelko siitä, että jos viettää liikaa aikaa ruudun äärellä niin aivot todella homehtuvat ja älyllinen kehitys heikkenee.
Merinen kehottaa toimimaan ja vähentämään somea, jos pelkää, että aivoille käy näin.
– Pääasiallinen ongelma on se, ettei ihmisen aivot ole mielestäni luotu tuollaista varten. Ihmiselle olisi parempi olla esimerkiksi lukemassa kirjaa tai katsomassa tavallista elokuvaa eli tekemässä jotain pitkäkestoisempaa. Jatkuva ruudulla oleminen aiheuttaa keskittymisvaikeuksia, jotka vaikuttavat kaikkeen nuoren elämässä.
Kukaan ei tiedä mikä naurattaa huomenna
Vielä 2010-luvulla meemit olivat pitkäkestoisempia, ja niitä oli paljon vähemmän. Nykyään videoiden ja sosiaalisen median ylikulutus on johtanut meemien ultratuotantoon. Kukaan ei voi tietää mikä naurattaa tänään ja mikä huomenna, kun trendit vaihtuvat lähes päivittäin.
Jauhiainen tuo esille myös SinäTuubaPaskan (STP), jonka moni 2010-luvun lapsi tai nuori muistaa. STP on eräänlainen YouTube kulttuurin osa-alue, jossa luodaan muokkaamalla jo olemassa olevia medialähteitä uudeksi videoksi humoristista tarkoitusta varten.
STP on Jauhiaisen mukaan hyvin lähellä TikTokin nopeita videoita.
– Törmäsin ensimmäistä kertaa SinäTuubaPaskaan 2008, ja heti tajusin, että tämä selkeästi tulee tarkoittamaan sitä, että meidän audiovisuaalinen kenttämme tulee nopeutumaan.