Flow Festival ei jatka Suvilahdessa enää vuonna 2025. Festivaalin taiteellinen johtaja uskoo uuden paikan olevan kaupunkilaisille positiivinen yllätys. Helsingin kaupunki näkisi Flow’n mieluusti Suvilahdessa jatkossakin.
Suomen suurimpiin festivaaleihin lukeutuvan Flow Festivalin tulevaisuus ja sijainti on kirvoittanut viime kuukausina aktiivista keskustelua erityisesti sosiaalisessa mediassa. Viime viikonloppuna järjestetty Flow Festival oli nykyisellä paikallaan toiseksi viimeinen.
Festivaali on järjestetty Helsingin Suvilahdessa 15 vuoden ajan aina vuodesta 2007 lähtien. Samassa ajassa se on laajentunut peräti 13-kertaiseksi, sillä entinen hehtaarin tontti on nyt 13 hehtaarin kokoinen, massiivinen festarialue.
Flow Festivalin taiteellinen johtaja Tuomas Kallio kertoo MTV Uutisille, että festivaali poistuu alueelta ensi vuoden jälkeen, vaikka kaupungin suunnittelemat rakennustyöt eivät jostain syystä toteutuisikaan alueella.
– Flow’n tulevaisuutta vielä vähän pantataan. Olemme tyytyväisiä tähän vuoteen, mutta uskon, että vuonna 2025 me saamme positiivisen, uuden alun ja yllätyksen aikaiseksi. Sitä odotellessa, Kallio vihjaa.
Flow-festivaali sai Suvilahdessa jatkoaikaa juuri hiljattain vuoden verran, sillä paikalle kaavaillun tapahtuma-areenan rakentamisaikataulu on jäissä, koska kaavasta tehtiin kaavavalitus.
Kallio sanoo, että juuri kyseisen tapahtuma-areenan rakentaminen ei mahdollista Flow’n järjestämistä Suvilahdessa.
– Flow’n osalta emme voi toimia Suvilahdessa silloin, kun alueella on merkittäviä rakennustyömaita. Hankalin asia on se, että kaupunki tekee rakennustöiden ajaksi alueelle ison tietyömaan, joka halkoo koko alueen. Silloin ne kaksi isoa tonttia, joita nyt käytämme, olisivat pois käytöstä.
Festivaalien järjestäminen lyhyellä varoitusajalla ei ole myöskään mahdollista, joten suunnitelmat vuodelle 2025 ovat jo vauhdissa. Suvilahti on poissa laskuista, vaikka alueen rakentamista ei silloin olisi vielä aloitettu.
– Festivaalin näkökulmasta elämme nyt löyhässä hirressä koko ajan, ja meidän pitää miettiä sellaisia 3–4 vuoden syklejä aina, Kallio sanoo.
Uusi alue on jo näköpiirissä.
– Meillä on useita vaihtoehtoja, mutta alueen etsiminen ei ole helppoa. Olemme selkeästi urbaani tapahtuma, joten alueen täytyy olla helposti lähestyttävä, mielenkiintoinen arkkitehtonisesti tai muulla tavalla ja sinne pitää saasa paljon tällaisia erilaisia yksiköitä meluamaan samanaikaisesti, Kallio kuvailee.
Hän uskoo uuden alueen olevan Flow'lle myös hyvä asia.
– Flow’n brändille muutos on vähän kuin sisäänrakennettu, meidän pitäisi pystyä uudistumaan. Siinä mielessä olemme jääneet vähän jumiin, jos olemme vuodesta 2007 saakka olleet samassa pläntissä, Kallio sanoo.
Yhtä isoa kenttäaluetta Flow ei suostu ottamaan käyttöönsä.
– Meille sellainen iso vapaa kenttä, joka mielletään festivaaleille, ei ole Flow’n tapauksessa mahdollinen. Me tarvitsisimme vähän rakennuskantaa siihen mukaan, jotta ajatus Flow’n rakentamisesta toteutuisi. Vaihtoehtoja ei Helsingissä ihan hirveästi ole, mutta kyllä niitä on.
Kallio vihjaa, että yksi mahdollinen festivaalialue saattaa löytyä hyvinkin läheltä nykyistä aluetta, viereisestä Hanasaaren alueesta, jonka hiilivoimalaitos lakkautettiin aiemmin tänä vuonna.
– Itse Hanasaaren hiilivoimalaitokseen pitäisi tehdä aika mittava remontti, mutta onhan se upea rakennus. Siinä on myös hienoja piha-alueita. Kieli pitkällä Flow tietysti odottaa, koska me sinne hyökäämme. Itse asiassa luulimme aiemmin, että pääsemme sinne vuonna 2024, Kallio paljastaa.
– Toinen kiinnostava alue on Hanasaaren hiilikasan tontti – se on paljon suurempi kuin tämä koko Suvilahti pinta-alallisesti. On aika iso kysymysmerkki, mitä sille tapahtuu.
Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki puolestaan toivoo, että Flow Festival jatkaisi Suvilahdessa, kun tapahtuma-areena on rakennettu.
– Totta kai toivoisin, että Flow säilyisi tällä alueella jatkossakin, ja siten tätä on suunniteltukin, että täällä voi olla myös isoja festivaaleja.
– Tuska on toinen iso festivaali. Festivaalit tekevät tietysti omat päätöksensä, mutta kaupunki on suunnitellut aluetta niin, että täällä voi rakentamisen jälkeen olla myös isoja festivaaleja, Sinnemäki sanoo.
Tapahtuma-areena ei hänen mukaansa estä isojen tapahtumien järjestämistä rakennusvaiheen jälkeen.
– Alueelle on suunniteltu tapahtuma-areena, mutta kentät ovat säilymässä tapahtumakäytössä. Tarkoituksena on, että Suvilahdessa voi tulevaisuudessa olla eri kokoisia tapahtumia – niin isoja festivaaleja kuin pienempiäkin tapahtumia.
Suvilahden alueen ja tapahtuma-areenan rakennusaikataulu on Helsingin osalta vielä hyvin epäselvä kaavavalituksen vuoksi.
Lue lisää: Ilmiöksi noussut Flow Festival oli ensin "läppä", muistelee taiteellinen johtaja – näin arvojen palapeli rakentuu Suvilahteen
"Tämä on tällainen joutomaa nykyään"
Kallio uskoo, että koko alueen säilyminen festivaali- ja tapahtumapaikkana on pitkälti Flow’n ansiota.
– Olemme paljolti syypäitäkin siihen, että alue on aikoinaan lähtenyt kehittynyt tällaiseksi – ja saisi meidän puolesta kehittyä jatkossakin.
Kallio ei ole kuitenkaan erityisen tyytyväinen siihen, miten Helsingin kaupunki on aluetta suunnitellut. Tapahtuma-areena ei ole Kallion mielestä ratkaisu siihen, miten Suvilahdesta saataisiin kaupunkilaisia kiinnostava tapahtuma-alue.
– Rakentaa pitää jotain ja kokonaisuus pitää kehitettyä sellaiseksi, että tämä on houkutteleva ympäri vuoden. Mutta että syntyykö se vaan joillain isoilla kokonaisuuksilla johonkin kulmaan, niin en ole ihan varma siitä. Omassa ajattelussani se lähtee ihmisistä, että mitä he tekisivät täällä ja miten he viettäisivät aikaa.
Nykyisellään Suvilahden alue ei saa Kalliolta kovinkaan hyviä arvosanoja.
– Tämähän on kauniisti sanottuna tällainen joutomaa nykyisellään. Tätä pitääkin rakentaa ja kehittää. Mutta en tiedä, onko se visio Helsingin kaupungilla ihan selvillä, että kenelle, miksi, miten ja mitä varten tätä aluetta kehitetään.
Kallio kertoo näkevänsä Suvilahden alueessa kuitenkin paljon hyvää sekä uusia mahdollisuuksia ja potentiaalia.
– Tässä alueessa olisi paljon käyttöä Helsingin kaupungille, mutta on hirveän vaikea edetä siinä, miten tätä kehittää ja miten tänne saisi enemmän elämää ympäri vuoden.
Alueen vanhojen rakennusten ja jälkiteollisen ympäristön hyödyntäminen on ollut osa Flow Festivalin ainutlaatuista urbaania tunnelmaa.
Suvilahden alueelle on jo nyt sysätty runsaasti rahaa, mutta Kallion mielestä aivan vääriin asioihin
– Tyyppiesimerkkinä kaasukellot, joita on remontoitu isolla rahalla. Niitä ei voi käyttää edelleenkään mihinkään. Suunnittelussa toivoisi sellaista sosiaalista näkökulmaa, että näille tiloille ja alueille olisi aidosti käyttöä.
– Maailmalla tehdään paljon sellaista, mitä Suomessa ei tehdä ollenkaan, että jatketaan vanhoja teollisia, vähän ränsistyneitäkin rakennuksia modernilla arkkitehtuurilla.
"Erinomainen alue festarikäytössä"
Sinnemäki sen sijaan uskoo kaupungin suunnitelmiin Suvilahtea koskien.
– Vapaata tilaa ja tapahtumakenttää tulee säilymään paljon. Täällä on arvokas kulttuuriympäristö, rakennukset ovat suojeltuja ja suurin osa alueesta jätetään rakentamatta juuri sen takia, että vanhat rakennukset pääsevät esiin ja tapahtumille on tilaa, Sinnemäki sanoo.
– Tämä on erinomainen alue festarikäytössä. Tätä rajoittaa jonkin verran se, että täällä ei voi soittaa myöhään musiikkia loputtoman monta kertaa vuodessa. Kahteen isoon festivaaliin tämä on taipunut hyvin. Silloin, kun täällä pystyy soittamaan myöhään, niin tämähän on aivan täydellinen
Sinnemäki myöntää, että alueen rakennusvaihe ei mahdollista festivaalien järjestämistä.
– Silloin, kun rakennetaan, niin on selvää, että rakennustöiden aikana täällä ei pysty olemaan näin isoa festivaalia. Uskon, että sen jälkeinen aika ratkeaa, kun rakennustyöt ovat valmiit. Silloin selviää festivaalien tarpeet ja se, mihin kaikkeen tämä alue venyy. Tilanne on sen osalta aika auki, Sinnemäki toteaa.
– Muutokset ja esimerkiksi tapahtumapaikan rakentaminen tähtäävät siihen, että alueella pystyisi olemaan ympäri vuoden eri kokoisia ja eri tyyppisiä tapahtumia.
Alueen rakentamisessa ja kehittämisessä on omat haasteensa.
– Maaperä alueella on kauhea, ja maaperän puhdistukset tulevat olemaan yksi osa niitä rakennustöitä, mitä täällä tehdään, Sinnemäki sanoo.
– Suljetun hiilivoimalaitoksen osalta suunnittelu on vielä kesken, mutta ainakin itse ajattelen, että se on arvokas rakennus, ja toivottavasti myös sitä voidaan hyödyntää kulttuurin käytössä jatkossa. Se on teknisesti vaikeaa, mutta toivottavasti se onnistuu. Sen koko alue on tärkeä osa koko alueen tulevaisuutta.
Flow Festivalin taiteellinen johtaja ei täysin poissulje sitä ajatusta, etteikö Flow voisi joskus tulevaisuudessa vielä palata Suvilahteen.
– Emme ole koskaan sanoneet, että lopullisesti asiat olisivat sitä tai tätä. Olemme oppineet elämään hyvin pragmaattisesti tässä – voisi sanoa, että lähes vuosi kerrallaan.