Energiayhtiö Fortum tarvitsee miljardien eurojen edestä likviditeettiä eli käyttöpääomaa, jotta se voisi hoitaa sähkönmyyntiin liittyviä vakuuksiaan, yhtiön toimitusjohtaja Markus Rauramo sanoi tänään Ylen Ykkösaamussa.
Rauramon mukaan Fortum on kääntynyt asiassa Suomen hallituksen puoleen. Rauramo sanoi, että Fortumin lyhytaikaisen käyttöpääoman tarve on kasvanut miljardiluokkaan, koska sähkön futuurihinnat ovat yli viisinkertaistuneet.
– Esimerkiksi (Fortumin saksalainen tytäryhtiö) Uniper sai jo Saksan valtion KfW-pankilta yhdeksän miljardin euron lainan omaan likviditeettitarpeeseensa, Rauramo sanoi.
– Sähkön hinnannousut ovat olleet aivan odottamattomia. Yhteiskunnan täytyy nyt vastata Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamaan energiakriisiin.
Sähköpörssissä myyjältä voidaan vaatia vakuuksina sähkön futuurihinnan ja asiakkaille luvatun hinnan erotus. Ajatus on, että jos myyjä ei voikaan toimittaa lupaamaansa sähköä, asiakas voi saamiensa vakuuksien turvin ostaa sähkön toiselta myyjältä silloiseen hintaan. Jos alkuperäinen myyjä pystyy toimittamaan lupaamansa sähkön sovitusti, vakuudet palautetaan myyjälle.
Rauramon mukaan sähköä tuottavilta yhtiöiltä kuten Fortumilta ei pitäisi vaatia vakuuksia lainkaan.
– Jos sähköpörssissä jokin finanssitoimija myy sähköä, heidän pitää ensin ostaa sähkö jostain muualta. Fortumin ja muiden sähköntuottajien tilanne on hyvin erilainen, koska me pystymme sähkön kyllä tuotannon ansiosta toimittamaan, Rauramo sanoi.
– Tästä käydään nyt lainsäätäjien ja regulaattoreiden kanssa keskustelua. Omasta mielestäni vakuussäännösten ei pitäisi koskea sähköntuottajia.
Rauramo sanoi haastattelussa, että jos Fortum ei saa käyttöpääomaa nyt käsillä olevaan tarpeeseen, sähköhinnat voivat jatkaa edelleen nousuaan.
"Fortum teki viime vuonna ennätystuloksen"
Fortum kertoi torstaina, että yhtiön tulos tippui huhti–kesäkuussa yli 9 miljardia euroa miinukselle. Syynä olivat Uniperin miljarditappiot, jotka puolestaan johtuivat Venäjän kaasuhanojen sulkeutumisesta osana sotaan liittyviä talouspakotteita.
Rauramo sanoi Ykkösaamussa, että Uniperin hankkiminen näytti vielä viime vuoteen saakka hyvältä strategialta.
– Meistä tuli Uniperin hankkimisen myötä Euroopan kolmanneksi suurin puhtaan sähkön tuottaja, ja Fortum teki viime vuonna ennätystuloksen. Tätä koko tilannetta varjostaa nyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan, Rauramo sanoi.
Venäjä oli hyökännyt jo vuonna 2008 Georgiaan ja vuonna 2014 Itä-Ukrainaan. Toinen Tshetshenian sota päättyi vuonna 2009 kestettyään kymmenen vuotta.
Fortum teki kuitenkin merkittäviä investointeja Venäjälle vuodesta 2008 lähtien. Uniperista Fortum osti enemmistön vuonna 2017, vaikka Uniperin silloinen saksalaisjohto varoitti Fortumia etukäteen isoista Venäjään liittyvistä riskeistä. Uniper oli alusta saakka riippuvainen Venäjältä tulevasta maakaasusta.
Sotatoimien ei nähty koskettavan Fortumia ennen viime helmikuuta
Rauramon mukaan Fortumin johdossa ei nähty, että Venäjän sotatoimet tulisivat kuitenkaan koskettamaan yhtiötä ennen kuin helmikuussa, kun Ukrainan sota alkoi.
– Vasta Venäjän hyökkäys tämän vuoden helmikuussa mullisti tilanteen. Toukokuussa kerroimme, että tulemme vetäytymään Venäjältä kokonaan, Rauramo sanoi.
Vielä huhtikuun lopussa julkaisemassaan pörssitiedotteessa Fortum piti Uniperia koskevan tulosohjauksensa kuluvalle vuodelle ennallaan. Kaksi kuukautta sodan syttymisen jä
Rauramon mukaan keväällä ei ollut mitään viitteitä siitä, että Venäjän kaasutoimituksissa voisi ilmaantua ongelmia.
– Kesäkuuhun asti kaasua tuli niin kuin sitä oli tullut 50 edellistä vuotta. Jokainen kaasumegawattitunti tuli sen mukaan, mitä oli pyydetty, Rauramo totesi.
– Toki tiedettiin, että Venäjä käy sotaa, mutta kaasun toimitukset jatkuivat ihan normaalisti kesäkuuhun asti.