Ydinvoiman tukemisen lisäksi Fortum on esittänyt ministeriöiden tapaamisissa Suomen sähkömarkkinoiden muuttamista.
Valtion enemmistöomistama energiayhtiö Fortum on lobannut työ- ja elinkeinoministeriötä sekä valtiovarainministeriötä uuden ydinvoiman rakentamiseksi Suomeen. Asia ilmenee STT:n tietopyynnöllä haltuunsa saamista asiakirjoista valtiovarainministeriöstä.
Fortum esittää, että ydinvoiman lisärakentaminen Suomessa edellyttää tukimekanismeja, kuten valtion myöntämää rakennuslainaa ja tuotantotukea.
Fortumin mukaan uutta ydinvoimaa ei rakenneta "käytännössä missään päin maailmaa" täysin yksityisin voimin. Sen sijaan yhtiö näkee, että hankkeet perustuvat usein julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin.
Fortum esittää, että ydinvoiman tuotantotuki voisi olla esimerkiksi niin sanottu hinnanerosopimus, jossa tuotetulle energialle määritellään tietty takuuhinta. Fortumin mukaan tällaisia sopimuksia huutokauppaavat usein julkiset tahot ja niitä on käytössä monissa maissa tuulivoima- sekä aurinkovoimainvestointien edistämisessä.
Tuki toimii niin, että tuottaja myy energian sähkömarkkinoille, ja jos saavutettu keskihinta ei yllä määriteltyyn takuuhintaan, jäljelle jäävä erotus korvataan tuotantotuella.
Jos taas markkinoille saadaan myytyä energiaa takuuhintaa suuremmalla keskihinnalla, tuottaja korvaa erotuksen joko tukimekanismin myöntäjälle tai sähkönkuluttajille.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on tehnyt mittavia leikkauksia julkiseen talouteen maan velkaantumisen taittamiseksi. Hallitus on toistuvasti viestinyt, ettei erilaisiin tukiin ole varaa.
Mahdolliset ydinvoiman valtiontuet tarkoittaisivat esimerkiksi sitä, että valtio joutuisi ottamaan niitä varten lisää velkaa tai ottamaan tukieurot jostain muualta valtion budjetista.
Tapaamisissa kartoitettu Suomen energiatarpeita
Fortum on esittänyt näkemyksiään viime syksyn aikana tapaamisissa, jotka on käyty ministeriöiden kansliapäälliköiden johdolla.
Valtiovarainministeriöstä kerrotaan STT:lle, että tapaamisissa on "kartoitettu Suomen energiatarpeiden tilannekuvaa".
Tässä jutussa viitataan Fortumin näkemyksiin, jotka yhtiö on esittänyt tapaamisiin toimittamissaan materiaaleissa. Asiakirjat on päivätty 30. elokuuta ja 6. syyskuuta.
Tapaamisiin on Fortumin lisäksi osallistunut myös muita energiateollisuuden yrityksiä sekä Energiateollisuus ry:n edustajia.
Lisäksi joitakin muiden alojen yrityksiä on ollut mukana, kuten yhdysvaltalainen ohjelmistoyhtiö Microsoft. Yhtiö on tehnyt yhteistyötä Fortumin kanssa Etelä-Suomen datakeskushankkeissaan.
Fortumilla on meneillään selvitys uuden ydinvoiman edellytyksistä Suomessa ja Ruotsissa. Selvityksen on määrä päättyä tänä keväänä.
Yhtiö omistaa Loviisan ydinvoimalan, minkä lisäksi se on osakkaana Olkiluodon ja ruotsalaisten Oskarshamnin sekä Forsmarkin voimalaitoksissa.
Sähkömarkkinat pitäisi "korjata"
Ydinvoimainvestointien tukemisen lisäksi Fortum esittää muutoksia Suomen sähkömarkkinoiden toimintaan. Yhtiö kuvailee ehdotustaan markkinoiden "korjaamiseksi".
Vika on Fortumin mukaan siinä, että Suomen nykyiset sähkömarkkinat ovat liian alttiita hinnan ja tuotannon vaihteluille. Suomessa on panostettu voimakkaasti säästä riippuvaan uusiutuvaan energiantuotantoon.
Fortum näkee, että tämä haittaa paitsi teollisia investointeja myös itse sähkön tuotantokapasiteetin kasvattamista Suomessa.
Yhtiö viittaa omiin asiakkaisiinsa, joiden hankkeet perustuvat pitkälti tasaiseen sähkönkulutukseen. Esimerkiksi datakeskukset ja vetylaitokset eivät Fortumin mukaan jousta sähkön käytössään juuri lainkaan.
Sähkön kysyntä on Fortumin mukaan kasvamassa Suomessa voimakkaasti lähivuosina muun muassa kaukolämpösektorin sähköistymisen vuoksi.
Yhtiön mielestä Suomen nykyinen sähkömarkkinamalli ei kuitenkaan tue tuotantokapasiteetin kasvattamista.
Fortum sanoo, että investoinnit tarvitsevat sähkön hintaa ja riskejä koskevaa vakautta sekä ennustettavuutta rahoituksen turvaamiseksi. Suomen sähkömarkkinan epävarmuus sähkön hinnoista ei yhtiön mukaan "yksinkertaisesti tue tätä".
Uuden mallin lasku kuluttajille?
Fortum esittää ratkaisuksi niin sanottua kapasiteettimekanismia. Yhtiön mukaan siinä syntyy energiamarkkinan rinnalle kapasiteettimarkkina, jossa sähkömarkkinan osapuolet kilpailevat "ominaisuuksien" mukaan.
Fortum sanoo, että kapasiteettimarkkinassa järjestelmävastaava varmistaa, että sähköjärjestelmään syntyy tarvittavat ominaisuudet ja riittävä toimitusvarmuus.
Yhtiö lisää, että jos tällaisen markkinan kulut laskutetaan kuluttajan sähkölaskussa, se ei rasita valtion budjettia.
Kapasiteettimekanismi nostettiin esiin myös Suomen yhteiskunnan sähköistymistä koskevassa selvityksessä, josta Fortum tiedotti marraskuussa. Selvityksen teki tutkimusyhtiö Copenhagen Economics.
– (Suomen) sähkömarkkinoita voisi myös kehittää kohti kapasiteettimarkkinoita, jolloin tuotetun energian lisäksi tuottajat voisivat saada maksua kyvystä tuottaa sähköä juuri silloin kun sitä tarvitaan, sanoo vanhempi ekonomisti Morten May Hansen tutkimusyhtiöstä tiedotteessa.
Hallitus valmistelee yhdenlaista mekanismia
Kapasiteettimekanismi mainitaan myös Orpon hallitusohjelmassa. Ohjelman luvussa 7.1 sanotaan, että Suomeen luodaan "selvityksen perusteella kustannustehokas kapasiteettimekanismi, joka tukee aina käytettävissä olevan sähkön riittävää määrää".
Mekanismi on osa hallitusohjelman mukaista energia- ja ilmastostrategiaa, jota valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä.
Ministeriö asetti syksyllä työryhmän laatimaan ehdotuksen niin sanotun fossiilittoman jouston tukimekanismin luomiseksi Suomeen. Mekanismi perustuu EU:n sähkömarkkina-asetukseen.
Työryhmän on määrä antaa ehdotuksensa ministeriölle helmikuun lopussa.
Fortum ei ole fossiilittoman jouston tukimekanismiin täysin tyytyväinen.
Yhtiö näkee, että tällainen mekanismi voi auttaa talvisiin sähkön huipputehopulasta johtuviin ongelmiin. Se ei kuitenkaan Fortumin mukaan "korjaa sähköjärjestelmän suurempaa haastetta kannustaa riittävästi investointeja oikeanlaisiin ominaisuuksiin". Fortumin mukaan kapasiteettimarkkina olisi tätä kokonaisvaltaisempi ratkaisu.
Yhtiö kieltäytyi antamasta STT:lle haastattelua tätä juttua varten. Fortumin viestinnästä kerrottiin sähköpostitse, että yhtiö on halukas keskustelemaan energiamallista sitten, kun siihen on saatu "laajempi kansallinen selkeys".
Lisäksi yhtiö sanoi kommentoivansa ydinvoiman lisärakentamista sitten, kun sitä koskeva selvitys valmistuu.
Osa energiayhtiöistä vastustaa kapasiteettimekanismia
Kaikki energiayhtiöt eivät ole yhtä suopeita Suomen sähkömarkkinoiden muuttamiselle kuin Fortum. Esimerkiksi Helen vastustaa nykyisten markkinoiden muuttamista voimakkaasti. Yhtiö on niin ikään osallistunut ministeriöiden tapaamisiin syksyn aikana.
Omassa materiaalissaan Helen sanoo, ettei yhtiö kannata mitään energian tuottamiseen kohdistuvia tuotantotukia, kuten kapasiteettimekanismia.
– Energiantuotantoon kohdistetut takuu- ja minimihinnat ovat yhteiskunnalle kalliita, vääristävät markkinaehtoista hinnanmuodostumista sekä syrjäyttävät markkinalta edullista uusiutuvaa energiaa, yhtiö sanoo.
Helenin mukaan kaikki markkinahintaan vaikuttavat tuet nostavat asiakkaan sähkön hintaa tavalla tai toisella.
Kapasiteettimekanismi on noussut esiin myös hallituksen kasvutoimia kartoittavassa Risto Murron työryhmässä.
Muun muassa tuulivoimaa rakentava energiayhtiö OX2 sanoo työryhmälle toimittamassaan lausunnossa, ettei se kannata kapasiteettimekanismia sähkömarkkinoilla.
– Markkinainterventioilla, kuten kapasiteettimekanismilla tai muulla tuella tietyille tuotantomuodoille, ei tule heikentää tuuli- ja aurinkovoima- tai akkuinvestointien kannattavuutta, yhtiön lausunnossa sanotaan.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid taas korostaa omassa lausunnossaan puhtaan uusiutuvan sähkön Suomelle tuomaa kilpailuetua muihin maihin verrattuna.
Yhtiö sanoo, että sään mukaan vaihteleva tuotanto vaatii muulta järjestelmältä joustoa, mutta painottaa markkinaehtoisuutta.
– Jotta kokonaisratkaisu olisi tehokas, katsomme, että valtaosan joustoratkaisuista tulisi toteutua markkinaehtoisesti kunkin toimijan omista lähtökohdista, lausunnossa sanotaan.
Fingrid kuitenkin katsoo, että mahdollisia sähkön niukkuustilanteita varten Suomeen olisi säädettävä "kustannustehokas ja oikeasuhtainen" kapasiteettimekanismi. Fingridin mukaan valmistelussa oleva fossiilittoman jouston tukimekanismi on mahdollinen ratkaisu tähän haasteeseen nopealla aikataululla.