USA 2013. Ohjaus: Ruben Fleischer. Käsikirjoitus: Will Beal. Tuotanto: Dan Lin, Kevin McCormick. Kuvaus: Dion Beebe. Leikkaus: Alan Baumgarten ja James Herbert. Pääosissa: Josh Brolin, Ryan Gosling, Sean Penn, Emma Stone, Giovanni Ribisi, Robert Patrick, Nick Nolte, Michael Peña, Holt McCallany, Mireille Enos. Kesto: 113 min.
1940-luvun kovaksikeitetty Los Angeles on aina kiehtonut kirjailijoita ja elokuvantekijöitä. Ikonisimmat teokset lienevät Raymond Chandlerin ja James Ellroyn käsialaa, ja kaikki aiheesta sittemmin tuotettu onkin velkaa heille. Niin myös isoilla näyttelijänimillä ryyditetty Gangsterisota, joka mukailee väljästi tositapahtumia. Valitettavasti lopputulos ei yllä esikuvien tasolle.
Vuoden 1949 L.A:ssa rikollisuus ja korruptio rehottavat, jöötä pitää armoton gangsteripomo Mickey Cohen (Sean Penn). Sosiopaatti ex-nyrkkeilijä kahmii leijonanosansa huumeista, aseista, prostituoiduista ja vedonlyönneistä, eikä kaihda kilpailijoiden repimistä kappaleiksi saati naisten hakkaamista tohjoksi. Paikalliset poliisit ja poliitikot on peloteltu myötämielisiksi, eikä kukaan uskalla vastustaa – paitsi lahjomaton ylikonstaapeli John O'Mara (Josh Brolin). Hän johtaa salaista erikoisyksikköä yhdessä nuoremman etsivän Jerry Wootersin (Ryan Gosling) kanssa. Kaikennähneet kovikset päättävät yhdessä hajottaa Cohenin imperiumin.
Kaupunkia pelastamaan pestataan parhaat: on pätevintä ampujaa, osaavinta tekniikkanörttiä ja kokeneinta kuskia. Mutkia tuo matkaan Cohenin sähäkkä heila (Emma Stone), johon komea Jerry, yllätys yllätys, iskee silmänsä. Pohjimmiltaan herkän hamesankarin rooli tuntuu räätälöidyltä surusilmäiselle Goslingille (Drive); tavaramerkikseen muodostunutta hammastikkua myöten.
Lähinnä television puolella työskennellyt Ruben Fleischer on tehnyt mehukkaasta aihepiiristä ulkoisesti näyttävän mutta sisällöltään keppoisen rymistelyn, joka mässäilee lajityypin kliseillä. Väkivalta, viina ja pitkäsääriset naiset, likaiset kytät ja rohkeat marttyyrit marssitetaan lavalle siistissä jonossa, josta ei pyssyjä ja verta puutu. Keitos on omituinen yhdistelmä L.A.Confidentialin (1997) viileyttä ja sarjakuvafilmatisointi Dick Tracyn (1990) räikeyttä – ilman kummankaan teoksen karismaa.
Kolmas selkeä mielleyhtymä on rikoskomedia Ocean's 11 jatko-osineen: tapa, jolla päähenkilö kerää ympärilleen eri erikoislajien osaajat tuntuu idean laiskalta ryöstöviljelyltä. Tosipohjaisuudesta huolimatta elokuvan henkilöhahmot eivät saa kunnolla lihaa luidensa ympärille, vaan jäävät karikatyyreiksi.
Kaikki, etunenässä jämäkkä Brolin (Menetetty maa) ja demoninen Penn, näyttelevät osissaan hyvin. Mutta Will Bealin käsikirjoitus on asetelmallinen ja täynnä mustavalkoisia tyyppejä: mikään ei yllätä.
Perinteisiä rooleja haikailevaan poikien fantasiaan kuuluu, että The Killing -sarjan älykkäänä etsivänä tunnettu Mireille Enos saa nyt luvan tyytyä kyttämiehensä pullanlämpöisen pikkurouvan osaan.
Teksti: Tuuve Aro