Israelin hallinto on viime viikkoina uhannut hyökkäävänsä Rafahiin siitäkin huolimatta, että useat maat ja kansalaisjärjestöt ovat toistuvasti kehottaneet Israelia säästämään Rafahin.
Israel aikoo aloittaa pelätyn hyökkäyksensä Gazan eteläosassa sijaitsevaan Rafahin kaupunkiin ensi kuussa, ellei Hamas ole vapauttanut loppuja panttivankeja ramadanin alkuun mennessä, sanoo Israelin sota-ajan hallituksen jäsen Benny Gantz.
– Jos panttivankimme eivät ole kotona ramadaniin mennessä, taistelut jatkuvat kaikkialla, myös Rafahin alueella, Gantz sanoi Jerusalemissa järjestetyssä konferenssissa sunnuntaina.
Muslimien pyhän kuukauden ramadanin odotetaan alkavan alueella maaliskuun 10. päivänä.
Israelin hallinto on viime viikkoina uhannut hyökkäävänsä Rafahiin siitäkin huolimatta, että useat maat ja kansalaisjärjestöt ovat toistuvasti kehottaneet Israelia säästämään Rafahin.
Israel on aiemmin määrännyt ihmisiä evakuoitumaan Gazan eteläosaan, ja Rafahin alueella on valtaosa niistä 1,7 miljoonasta palestiinalaisesta, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa Israelin ilmaiskujen ja hyökkäysten vuoksi.
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on ohjeistanut maansa asevoimia laatimaan suunnitelman sekä hyökkäykselle että siviilien evakuoimiseksi Rafahin alueelta.
Aiemmin tässä kuussa Netanjahu sanoi hallitukselleen, että hyökkäys tulisi saada valmiiksi maaliskuun 10. päivään mennessä. Hallinto ei ole kuitenkaan asettanut aiemmin selkeää takarajaa hyökkäykselleen.
Epäselvää, mihin Rafahista voisi evakuoitua
Viime aikoina lisääntyneestä kansainvälisestä painostuksesta huolimatta Netanjahu on sanonut, ettei Israelin äärijärjestö Hamasia vastaan julistamaa sotaa voida viedä päätökseen ilman hyökkäystä Rafahiin.
Samaisessa Jerusalemissa järjestetyssä yhdysvaltalaisten juutalaisten johtajien konferenssissa puhunut Netanjahu sanoi saavuttavansa täyden voiton Hamasista, panttivankien vapauttamiseen tähtäävän sopimuksen kanssa tai ilman.
Gantzin mukaan hyökkäys Rafahiin tehtäisiin koordinoidusti sekä asiasta yhdysvaltalaisten ja egyptiläisten kanssa keskustellen, jotta voitaisiin helpottaa evakuointeja ja minimoida siviiliuhrien syntymistä "mahdollisimman paljon".
Edelleen on kuitenkin epäselvää, mihin siviilit voisivat turvallisesti siirtyä saarretulla Gazan kaistalla, jota Israel on pommittanut raunioiksi kuukausikaupalla.
Osapuolten välillä on käyty viikkojen ajan neuvotteluita taisteluiden keskeyttämisestä, mutta tuloksetta. Neuvotteluissa välittäjänä toimiva Qatar sanoi viikonloppuna, että näkymät sovun syntymiselle eivät ole lupaavia.
Israelin läheinen liittolainen ja sotilaallinen tukija Yhdysvallat on yrittänyt ajaa alueelle kuuden viikon aselepoa vastineena loppujen Gazassa olevien panttivankien vapauttamiselle.
Israelilaisviranomaisten mukaan Hamas otti lokakuun alussa Israelista noin 250 panttivankia. Israelin arvioiden mukaan 130 panttivankia olisi edelleen Gazassa, ja näistä noin 30:n on arvioitu kuolleen.
Israel on sanonut uskovansa, että iso osa panttivangeista sekä Hamasin johtoa on Rafahin alueella.
Israelin iskut surmanneet lähes 30 000
Hamasin alaisen Gazan terveysministeriön mukaan Israelin ilmaiskut ja hyökkäykset ovat surmanneet Gazassa ainakin noin 28 900 ihmistä. Kuolonuhreista valtaosa on ollut naisia ja lapsia. Muun muassa YK ja Yhdysvallat ovat arvioineet lukujen olevan oikeassa mittaluokassa.
Israel julisti sodan Hamasia vastaan ja hyökkäsi Gazaan sen jälkeen kun Hamasin taistelijat olivat hyökänneet Israeliin lokakuun alkupuolella. Israelilaisviranomaisten esittämiin lukuihin pohjaavien uutistoimisto AFP:n tekemien laskelmien mukaan lokakuisessa hyökkäyksessä sai surmansa noin 1 160 ihmistä.
Muun muassa Gazassa tekemiensä pommitusten ja hyökkäysten myötä Israelia vastaan on esitetty syytöksiä kansanmurhasta, ja Israelin toimia on käsitelty jopa Kansainvälisessä tuomioistuimessa (ICJ). Viime kuussa ICJ määräsi, että Israelin on tehtävä kaikki voitava estääkseen kansanmurhaan johtavat toimet Gazassa.
Tänään ICJ:n on määrä aloittaa Haagissa erilliset kuulemiset Israelin toimista palestiinalaisalueilla. Ensimmäisenä päivänä on tarkoitus kuulla muun muassa palestiinalaishallinnon puheenvuoro. Noin viikon kestäviin kuulemisiin osallistuu yli 50 maata. Kansainvälisistä järjestöistä oman puheenvuoron saavat Islamilainen yhteistyöjärjestö, Afrikan unioni sekä Arabiliitto.
ICJ:n prosessi alkoi jo ennen Israelin maasotaa Gazan kaistalla. Taustalla on YK:n yleiskokouksen päätöslauselma, jossa tuomioistuimelta pyydettiin neuvoa-antavaa lausuntoa Israelin toimien laillisuudesta miehittämillään palestiinalaisalueilla.