Glo-hotellikuolemasta yhdeksän vuoden tuomio

Mies peittää kasvojaan Glo-hotelliin liittyvän huumejutun ja kuolemantapauksen ensimmäinessä käsittelyssä Helsingin käräjäoikeudessa, 1. huhtikuuta 2010.
Mies peittää kasvojaan Glo-hotelliin liittyvän huumejutun ja kuolemantapauksen ensimmäinessä käsittelyssä Helsingin käräjäoikeudessa, 1. huhtikuuta 2010.Lehtikuva
Julkaistu 28.09.2012 12:08(Päivitetty 03.10.2012 00:40)

Heroiinia käyttäneen suomalaismiehen kuolema designhotellissa ja siihen liittyvät huumekuviot ovat tuoneet afrikkalaistaustaiselle miehelle yhdeksän vuoden vankilatuomion.

Helsingin hovioikeus käsitteli tänään 36-vuotiaan Samuel Eze Ugumin osuuden uudelleen, koska korkein oikeus kumosi aiemman tuomion poliisin esitutkinnan virheiden takia.

Glo-hotellin tapahtumissa Helsingissä kuoli vuonna 2009 27-vuotias mies. Toinen mies kiidätettiin sairaalaan. Kaksikko oli nuuskannut ravintolaillan jatkoilla kokaiiniksi luulemaansa huumetta, joka oli vahvaa heroiinia.

Hotellista purkautumaan lähtenyt vyyhti tuli huumepoliisille niin sanotusti puskista. Kuolemantapaus pisti virkavaltaan vipinää, ja pian poliisi otti yksityisasunnosta talteen lähes kilon heroiinia. Takavarikkoon päätyi myös muita huumeita.

Ugum kiisti olleensa heroiinin kanssa tekemisissä. Hän oli kertomansa mukaan sallinut toisen jutussa tuomitun säilyttää kotonaan matkalaukkua, jonka sisällön sai tietää myöhemmin.

Pöytäkirjat suomeksi, epäilty ei osannut kieltä

Ugumin kannalta raskauttaviksi osoittautuivat muun muassa vaillinaiset teepaketit, joihin heroiini oli pakattu. Samaa teelatua olevia irrallisia teepusseja löytyi miehen asunnosta.

Glo-hotellin tapahtumiin miehen sitoivat myös puhelutiedot. Tuomioistuimen mielestä Ugum ja kaksi muuta päätyivät neuvottelujen perusteella siihen ratkaisuun, että tilaajalle toimitetaan heroiinia, koska kokaiinia ei ollut. Aineen laatu salattiin vastaanottajilta.

Juttu tuli uudelleen hovioikeuden käsiteltäväksi, kun korkein oikeus oli määrännyt, ettei Ugumin lausumia kuulusteluissa saanut käyttää näyttönä häntä vastaan. Taustalla oli se, ettei Ugumille määrätty avustaja ollut kuulusteluissa läsnä. Kuulustelut tehtiin englanniksi, mutta pöytäkirjat laadittiin suomeksi, mitä epäilty ei osannut. Poliisi ei kertonut Ugumille oikeudesta pysyä vaiti.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen esitti asianajajien Advokaatti-lehdessä KKO:n ratkaisun aikoihin huolensa, että virheet esitutkinnassa voivat johtaa isojen rikosjuttujen kaatumiseen. Hän korosti vakavaa suhtautumista epäiltyjen oikeuksiin.

– Meillä ei ole varaa siihen, että jo moneen kertaan käsitellyt jutut menevät nurin samaan aikaan, kun jonossa on uusia juttuja ja syyttäjät ovat täystyöllistettyjä muutenkin.

(MTV3 - STT)

Tuoreimmat aiheesta

Rikos