Entiset opetusministerit esittivät eilen Helsingin sanomien mielipidesivuilla kritiikkiä nykyistä opetusministeriä ja tämän ajamia koulutusleikkauksia kohtaan.
Krista Kiuru (sd) ja Jukka Gustafsson (sd) kirjoittivat, että ministeri Sanni Grahn-Laasosen sanat ja teot ovat ”järkyttävässä ristiriidassa”.
– On hurskastelua kirjoittaa lehteen toiveita uudesta noususta, kun samaan aikaan ministeri esittää omissa nimissään valtavia koulutusleikkauksia. Myös tutkimuksesta leikataan ennätysmäisen paljon. Tällainen toiminta synnyttää syvän uskottavuusvajeen, ex-ministerit latasivat.
Ministeri Grahn-Laasonen vastasi tänään hänelle esitettyyn kritiikkiin lähettämässään tiedotteessa. Hänen mukaansa kenenkään mielestä ei ole hyvä tilanne, että koulutuksesta ja tutkimuksesta leikataan. Grahn-Laasonen haluaa kuitenkin muistuttaa, että yliopistorahoitukseen on panostettu 2000-luvun aikana merkittävillä summilla.
– On muistettava, että yksistään yliopistojen rahoitus on kasvanut 2000-luvun aikana 800 miljoonalla eurolla. Yliopistojen määrärahat eivät siis romahda, mutta ne laskevat pitkän nousukauden jälkeen reaaliarvolla mitattuna vuoden 2009 tasolle. Se ei johdu sivistysvihamielisyydestä, vaan velkaantumistahdistamme, ministeri kirjoittaa tiedotteessaan.
Grahn-Laasonen haluaa muistuttaa, että kun rahaa on käytettävissä vähemmän, on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten sitä käytetään.
– Rakenteellisilla uudistuksilla voidaan paikata säästöjen vaikutuksia ja tavoitella laatua ja vaikuttavuutta. Suomessa tutkimus on liian pienissä yksiköissä.
– Suomi tarvitsee nykyistä tiedemyönteisemmän ilmapiirin.