YK:n pääsihteeri Antonio Guterres vetoaa maailmanjärjestön jäsenmaihin, jotta ne jatkaisivat YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön (UNRWA) rahoittamista.
Useat järjestön tukijamaat ovat kertoneet jäädyttäneensä rahoituksen järjestölle, Suomi mukaan lukien.
Israel on syyttänyt useita järjestön työntekijöitä siitä, että nämä olisivat olleet mukana äärijärjestö Hamasin johtamassa hyökkäyksessä Israeliin lokakuun alkupuolella.
– Samalla kun ymmärrän heidän huolensa – olin itse syvästi järkyttynyt näistä syytöksistä – vetoan vahvasti niihin hallituksiin, jotka ovat jäädyttäneet avustuksensa, jotta ne turvaisivat edes UNRWA:n operaatioiden jatkumisen, pääsihteerin lausunnossa sanottiin.
– Näillä kauhistuttavilla teoilla, joihin näiden työntekijöiden väitetään syyllistyneen, on oltava seurauksia. Mutta kymmeniä tuhansia naisia ja miehiä, jotka työskentelevät UNRWA:n palveluksessa, monet vaarallisimmissa tilanteissa missä humanitaarisen työn tekijät voivat olla, ei tulisi rankaista, Guterres jatkoi.
Guterres vahvisti, että kahdentoista UNRWA:n työntekijän toimia tutkitaan: yhdeksän on erotettu, yksi on kuollut ja kahden muun henkilöllisyyttä selvitellään. Kaikkiaan UNRWA työllistää noin 28 000 palestiinalaista.
UNRWA:n johtaja Philippe Lazzarini kertoi jo aikaisemmin olevansa tyrmistynyt rahoituksen jäädyttämisestä.
– On tyrmistyttävää nähdä, että järjestön rahoitusta jäädytetään reaktiona pientä henkilöstön ryhmää vastaan esitettyihin syytöksiin. Gazalaisten elämät ovat riippuvaisia tästä tuesta, Lazzarini sanoi tiedotteessa.
Lue myös: YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö järkyttyi rahoituksen jäädyttämisestä – Johtaja: "On tyrmistyttävää nähdä"
Israelin suurlähettiläs arvosteli YK:n pääsihteeriä
Israelin YK-suurlähettiläs Gilad Erdan arvosteli voimakkaasti Guterresin lausuntoa ja sanoi pääsihteerin toistuvasti jättäneen huomiotta "todisteet", joita Israel oli toimittanut UNRWA:n sekaantumisesta "yllytykseen ja terrorismiin".
– Jokaisen maan, joka jatkaa UNRWA:n rahoittamista ennen kuin järjestöstä on tehty perusteellinen tutkimus, tulisi tietää, että heidän rahojaan tullaan käyttämään terrorismiin. UNRWA:lle siirretty apu saattaa päätyä Hamasin terroristeille eikä Gazan ihmisille, sanottiin Israelin ulkoministeriön välittämässä Erdanin lausunnossa.
Äärijärjestö Hamas puolestaan kritisoi Israelin uhkauksia YK:n alaista avustusjärjestöä vastaan ja lausui, ettei YK:n ja muiden kansainvälisten tahojen tulisi alistua uhkausten ja kiristyksen vuoksi.
Israelin ja UNRWA:n väliset suhteet ovat olleet kireät, ja ne ovat heikentyneet merkittävästi viime päivien aikana. UNRWA on tuominnut vahvasti Israelin iskut Khan Yunisin kaupunkiin, missä iskujen kerrotaan osuneen Gazan sisäisiä pakolaisia majoittaneeseen turvapaikkaan.
Pohjoismaat eri linjoilla
Suomen lisäksi tuen keskeyttäneiden maiden joukossa ovat muun muassa Saksa, Australia, Kanada, Yhdysvallat, Sveitsi, Hollanti ja Britannia.
YK on näiden maiden ohella vaatinut nopeaa ja läpinäkyvää tutkintaa Israelin syytöksistä.
Muista pohjoismaista Tanska ja Norja ovat kertoneet jatkavansa palestiinalaisten avustusjärjestön tukemista. Ruotsin kehitysyhteistyöstä vastaava ministeri Johan Forssell sanoi uutistoimisto TT:lle, että Ruotsi seuraa tilanteen kehittymistä, eikä Ruotsi kuluvan vuoden aikana ole vielä muutenkaan antanut tukea UNRWA:lle.
– Väestön tilanne Gazassa on katastrofaalinen, ja UNRWA on tärkein humanitaarinen organisaatio alueella, perusteli Norjan ulkoministeri Espen Barth Eide maansa päätöstä.
Andersson arvosteli päätöstä
Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja presidenttiehdokas Li Andersson piti sunnuntaina päätöstä tuen keskeyttämisestä vääränä.
– Tämä on väärä päätös Suomelta. Järkyttävät syytökset järjestön työntekijöitä vastaan on tietenkin tutkittava, mutta rahoituksen jäädyttäminen kokonaan asettaa kaikkien gazalaisten hengen vaaraan, kun otetaan huomioon alueen syvä humanitaarinen kriisi, Andersson kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
Muista presidenttiehdokkaista perussuomalaisten Jussi Halla-aho, valitsijayhdistyksen ja keskustan Olli Rehn sekä valitsijayhdistyksen ja vihreiden tukema Pekka Haavisto ovat kertoneet pitävänsä hyvänä ja perusteltuna Suomen päätöstä keskeyttää tukensa UNRWA:lle.
Muut presidenttiehdokkaat eivät ainakaan toistaiseksi ole kommentoineet asiaa. STT kysyi kärkiehdokkailta kommenttia päätökseen lauantaina opetus- ja kasvatusalan Educa-messuilla. Kokoomuksen Alexander Stubb ehti poistua paikalta ennen kuin STT ehti tavoittaa hänet.
Lue myös: Suomi keskeyttää tukensa YK:n palestiinalaisten pakolaisjärjestölle – "Rahaa ei saa mennä terroristeille euroakaan"
Viisi miljoonaa vuodessa
Ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksikön päällikkö Lauratuulia Lehtinen kertoi lauantaina STT:lle, että Suomella on UNRWA:n kanssa nelivuotinen humanitaarisen avun sopimus vuosille 2023–2026. Sopimus on suuruudeltaan viisi miljoonaa euroa vuodessa ja koskee UNRWA:n ohjelmabudjettia.
Lehtisen mukaan avun maksaminen on keskeytetty lauantaista alkaen ministeri Ville Tavion (ps.) päätöksellä.
– Maksatus tehdään kerran vuodessa, eikä sitä ole vielä maksettu tänä vuonna, Lehtinen sanoo.
Tavio kommentoi asiaa lauantaina ulkoministeriön tiedotteessa.
– Suomen rahaa ei saa mennä Hamasille eikä muille terroristeille euroakaan. Epäilys tuensaajan työntekijöiden osallisuudesta terrori-iskuun johtaa tuen keskeytykseen. Tapaus täytyy selvittää perusteellisesti, Tavio sanoi.
Suomi ei kuulu UNRWA:n kymmenen suurimman tukijan joukkoon. Toissa vuonna Yhdysvallat oli avustusjärjestön tärkein tukija 202 miljoonalla dollarilla. Sen jälkeen tulivat EU, Ruotsi, Norja, Japani, Ranska, Saudi-Arabia, Sveitsi ja Turkki.
Ulkoministeriö selvitti tukea joulukuussa
Suomen ulkoministeriö julkisti joulukuussa selvityksen, jonka mukaan Suomen kehitysyhteistyön määrärahoja palestiinalaisalueille ei ole ohjautunut terroristisille järjestöille.
Selvityksessä tarkasteltiin Suomen palestiinalaisalueita koskevaan maaohjelmaan kuuluvia hankkeita sekä ulkoministeriön tukemia kansalaisjärjestöhankkeita, mutta ei humanitaarista apua.
Selvityksessä suositeltiin tuolloin, että Suomi jatkaa tukeaan. Ulkoministeriön mukaan joidenkin hankkeiden sopimusehtoja olisi kuitenkin tarpeen täydentää.