Työministeri kiirehtisi sanktiomaksujen ja ammattiliittojen ryhmäkanneoikeuden käyttöönottoa.
Työministeri Tuula Haataisesta (sd.) on järkyttävää, että Suomeen on syntynyt ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön kulttuuri, ja se on hänen mielestään pysäytettävä. Siivousalan alipalkkaukseen liittyvistä epäkohdista on ollut tietoa, mutta Helsingin Sanomien juttu paljasti uusia yksityiskohtia rikkomuksista.
– Silmiinpistävää on, että tässä on selvästi myös ihmiskaupan piirteitä, Haatainen kommentoi STT:lle uutista.
Ministerin mukaan nopeimpia keinoja epäkohtien muuttamiseksi olisi hallinnollisen sanktion käyttöönotto alipalkkaustilanteissa.
– Olen kiirehtinyt, että saataisiin nopeammalla aikataululla esityksiä.
Hän kannattaa myös lämpimästi ammattiliittojen ryhmäkanneoikeutta. Se auttaisi heikossa asemassa olevaa työntekijää, jolla ei ole mitään mahdollisuuksia käydä itse oikeusprosesseja.
Haatainen sanoo kiirehtineensä myös tämän asian lainvalmistelua. Helsingin Sanomat uutisoi tänään siivousalan vakavista epäkohdista. Työntekijöiden hyväksikäyttö on lehden laajan selvityksen perusteella laajaa ja systemaattista.
Pahimmillaan lehti kuvailee olosuhteita epäinhimillisiksi ja ihmiskauppaa muistuttaviksi. Siivousalalla työskentelee paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä ja turvapaikanhakijoita.
"Kuntien ja valtion valvottava, millaisia palveluja ostavat"
Haataisen mielestä hallinnossa pitää nyt terästäytyä ja tarkistaa, miten käytännössä käytetään oikeutta evätä ulkomaisten työntekijöiden työlupien saanti yrityksiltä, joissa havaitaan työntekijöiden hyväksikäyttöä ja rikkomuksia.
Myös viranomaisille pitää selvästi vahvistaa viestiä, että tämä on vakava asia, tähän on puututtava eikä tällaista sallita. Kuntien ja valtion tulisi myös nykyistä paremmin valvoa, millaisia palveluja ne ostavat.
– Eivät ne niin monimutkaisia alihankintaprosesseja ole, etteikö siitä nyt kiinni pysty pitämään ja seuraamaan.Haatainen toteaa, että hälytyskellojen pitäisi soida, jos yritys tarjoaa huomattavan halvalla siivousurakan. Lisäksi pitäisi selvittää yrityksen aiempaa historiaa.
Hankintaprosesseissa on Haataisesta varmasti osaamisen kehittämisen paikka, kun työvoiman hyväksikäytön ilmiötkin ovat viime vuosina yleistyneet.
Valvojalle kelpaisivat järeämmät aseet
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen johtajan Eerik Tarnaalan mukaan siivousalan ongelmat ovat työsuojeluviranomaisten tiedossa, mutta keinoja puuttua niihin saisi olla enemmän. Aluehallintovirastot voivat tehdä tarkastuksia työpaikoille sekä antaa ohjeita ja kehotuksia.
Jos ohjeita kerrasta toiseen ei noudateta ja lakiakin rikotaan, seuraava keino on rikosilmoitus poliisille. Tarnaalan mukaan yksi käyttökelpoinen ase voisi olla hallinnollinen laiminlyöntimaksu, jonka uhalla velvoitteistaan luistava työnantaja voitaisiin patistaa hoitamaan asiat kuntoon.
– Alipalkkauksen kriminalisoinnista on viime aikoina puhuttu, mutta kukaan ei ole vielä sanonut kovin selkeästi, mitä se käytännössä tarkoittaisi. Se vaikuttaisi muuhunkin kuin ulkomaisen työvoiman valvontaan, Tarnaala toteaa.
"Mukaan mahtuu laitapuolen kulkijoita"
Palvelualojen ammattiliitto PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo arvioi, että suuri enemmistö siivousalan yrityksistä toimii moitteettomasti.
– Mutta toimijoita on niin paljon, että mukaan mahtuu laitapuolen kulkijoita. Meillä olisi mahdollisuus kitkeä tämä ilmiö, mutta emme ole onnistuneet.
Ylitalo harmittelee, että kaltoin kohdellut työntekijät osaavat vain harvoin ottaa yhteyttä ammattiliittoon.
– Ei tarvitse olla jäsen, sillä jos on uhkaavassa tilanteessa tai heikommassa asemassa, häntä autetaan myös.
Ylitalon mukaan ulkoistettujen palveluiden epäkohtia voisi vähentää muuttamalla hankintalakia niin, että työsuhteeseen palkkaamisen kriteerit otettaisiin huomioon hankinnoista päätettäessä. Toinen keino voisi olla alipalkkauksen kriminalisointi.