Työperäinen hyväksikäyttö on pesiytynyt Suomen työmarkkinoille – "Pahin rangaistus työnantajalle on, että joutuu maksamaan palkan"

Rikosuhripäivystyksen koordinoiva erityisasiantuntija Pia Marttila sanoo SuomiAreenan Työperäisen hyväksikäytön ongelmat ja ratkaisut -paneelikeskustelussa, että Rikosuhripäivystys on auttanut satoja työperäistä hyväksikäyttöä kohdanneita henkilöitä Suomessa. Skaala on laaja, joka lähtee systemaattisesta alipalkkauksesta aivan ihmiskauppaan asti.

Osa työntekijäänsä hyväksikäyttäneistä firmoista jatkaa edelleen toimintaansa.

– On asiakkaita, jotka ovat tehneet rikosilmoituksen 2016 tai 2017 ja esitutkinta on edelleen kesken. Koska asia ei ole edennyt, firmat pyörivät edelleen ja meille tulee edelleen uusia asiakkaita samoista firmoista.

Sadat autetut ovat todennäköisesti vain jäävuoren huippu, sillä vain osa uhreista uskaltaa puhua.

– Meidän kaikki asiakkaat tietävät paljon muitakin, jotka eivät ole uskaltaneet hakea apua tai ovat vieläkin hyväksikäytössä.

Marttila sanoo, että koska tilanne on ehtinyt jatkua pitkään, osalla aloista siitä on tullut arkipäiväistä.

Ilmiö on pesiytynyt Suomen työmarkkinoille

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun ylitarkastajalla Katja-Pia Jenulla on 17 vuoden kokemus aiheen parista. Hän sanoo, että tietyillä aloilla puolesta tarkastuskohteissa on puutteita joissain työehtoihin tai -oloihin liittyvissä asioissa.

– Omasta mielestäni puhutaan erittäin laajasta ilmiöstä. Kaikki tapaukset eivät ole ihmiskauppaa, mutta jos puhutaan hyväksikäytöstä ja alipalkkauksesta, se on valitettavasti Suomessa todella yleistä.

– Ilmiö ei ole uusi, olen tehnyt työtä 17 vuotta ja havainnot ovat suurin piirtein samoja. Kansalaisuudet voivat vaihtua, mutta ilmiönä tämä on valitettavasti pesiytynyt Suomen työmarkkinoille.

Harmaata taloutta ja järjestäytynyttä rikollisuutta

Usein hyväksikäytön uhri on kielitaidoton eikä tunne suomalaisten viranomaisten toimintaa. Uhria on saatettu jopa pelotella hiljaiseksi.

– Ihminen tekee töitä huonoissa olosuhteissa eikä syystä tai toisesta pääse tilanteesta pois, Marttila kuvailee. 

Rakennusala, siivousala, ravintola-ala. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) luettelee tyypillisiä työperäisen hyväksikäytön ongelma-aloja. Hyväksikäytön lisäksi asiaan liittyy harmaan talouden ongelmia ja jopa järjestäytynyttä rikollisuutta.

Hän sanoo, työ- ja elinkeinoministeriössä asian ratkaisuun on kehitetty ylihallituskautinen työryhmä. Haatainen nostaa esille parannuksen, joka on saatu voimaan viime lokakuussa.

–  Uhrin asemaa parannetaan: Jos uhri nostaa asian esille, häntä suojellaan niin, että hänen työlupansa pysyy täällä tai hän voi myös vaihtaa työpaikkaa tai alaa. Hänen ei tarvitse lähteä takaisin kotimaahan ja prosessia voidaan viedä eteenpäin.

– Jos on perusteltu syy epäillä, että vastoin lakia toiminut yritys aikoo kiertää sitä uudelleen, yritys voidaan laittaa puolen vuoden rekrytointikieltoon ulkomailta.

Rangaistuksia kovennettava, lakia selkeämmäksi

Työministeri Haatainen myöntää, että tällä hetkellä työperäiseen hyväksikäyttöön liittyy epäselvyyttä: Miten syrjintä- ja kiskontatapaukset määritellään.

– Miten tässä tavallinen ihminen, joka uhriksi joutuu, saa selvyyttä, kun monia lakeja säätänytkään ei pysy aivan perässä? Haatainen pohtii.

Lain selkeyttämisestä ollaan Haataisen mukaan ottamassa koppia oikeusministeriön puolella.

Aluehallintoviraston ylitarkastaja Jenu ja Rakennusliiton sopimusalavastaava Toni Malmström ovat yksimielisiä siitä, että rangaistuksen tulisi olla kovempi työnantajalle, jos työelämän pelisääntöjä ei noudateta.

– Tällä hetkellä pahin rangaistus työnantajalle alipalkkauksesta on, että joutuu maksamaan palkan, joka olisi alun perin kuulunutkin, Malmström kuvailee.

Koko paneelikeskustelun voit katsoa halutessasi MTV Katsomosta täältä.