Vain pieni osa ihmiskauppatapauksista tulee poliisin tietoon – vuosittain noin pari sataa. Poliisiviranomaisten mukaan tapauksia saattaa kuitenkin olla huomattavasti enemmän, jopa tuhansia.
Työministeri Tuula Haataisen (sd.) mukaan ongelmaa on pyritty ratkaisemaan muun muassa uhrin asemaa parantavalla lainsäädännöllä sekä lakeja rikkovan työnantajan rekrytointikiellolla.
MTV Uutiset uutisoi eilen tapauksesta Pohjanmaan Närpiössä, jossa ravintola- ja elintarvikeyrityksiä pitävää vietnamilaista pariskuntaa epäillään useita vuosia jatkuneesta törkeästä kiskonnasta.
Lue myös: "Suomalaisella unelmalla" on kallis hintalappu – ihmiskaupasta Närpiössä epäilty pariskunta muuttui hyväksikäytetystä riistäjäksi
Tapauksen huomioarvoa lisää etenkin se, että rikoksista epäilty pariskunta on itsekin ollut ihmiskaupan uhreja.
MTV:n Uutisaamussa torstaina vieraillut työministeri Tuula Haatainen vahvistaa, että tapauksista päivänvaloon päätyy vain jäävuoren huippu.
– Poliisikin arvioi, että sellainen yhdeksänkymmentä prosenttia tapauksista on piilossa. Tästä syystä viimeisen parin vuoden aikana on tehostettu paljon toimia niin lainsäädännön kautta kuin neuvonnan ja eri viranomaisten yhteistyön kautta.
Haataisen mukaan Närpiön tapaus herättää huomiota ja korostaa samalla, että vastaavaa on tullut ilmi muun muassa rakennus- ja palvelualoilla.
– Tällaista ei sallita. Meillä on vielä lainsäädännössä keinoja, joilla pystyisimme puuttumaan tähän entistä paremmin, Haatainen toteaa.
Uhrit ja uhrien ongelmat
Työministerin mukaan ongelma yksi isoista ongelmista on se, että ihmiskaupan uhrit eivät välttämättä uskalla hakea apua vaikeassa tilanteessa.
– Siinä on kielitaitomuuria, ei tunneta Suomen oloja tai lainsäädäntöä. Ei tiedetä, mitkä oikeudet heillä itse asiassa on.
– Kaiken a ja o on uhrin kyky ja mahdollisuus hakea apua ja ilmoittaa epäkohdista. Jos uhri ei sitä pysty sitä tekemään, niin viranomaisten on vaikea puuttua, Haatainen luettelee.
Usein tapausten taustat ovat moniongelmaisia, joissa uhrin pelkotila on suuri vaikuttaja.
– Kun ihminen on ihmiskaupan tai painostuksen uhrina, niin siellä on monta tekijää: voidaan uhata henkilökohtaisesti tai lähtömaassa perheenjäseniä uhata. Kaikki tämä ylläpitää pelon ilmapiiriä, että tämä ihminen pysyy hiljaa.
Lakimuutoksia
Haataisen mukaan ongelmaa on pyritty ratkaisemaan muun muassa uhrin asemaa parantavalla lainsäädännöllä sekä lakeja rikkovan työnantajan rekrytointikiellolla.
– Aiemmin, kun asia tuli ilmi, vaikka alipalkkauksesta, työnantaja irtisanoi ja hän joutui palamaan lähtömaahansa. Nyt hänen ei tarvitse palata, vaan saa työluvan toiseen työpaikkaan tai etsiäkseen uutta työtä, Haatainen kertoo.
4:23
Poliisi yllättynyt hyväksikäytön laajuudesta – tällaista työperäinen ihmiskauppa on nykyään: "Kontrollointi ulottuu vapaa-aikaan"
– Sellainen työnantaja, joka syyllistyy syrjintää, rikkoo lakeja, niin hänet voidaan asettaa rekrytointikieltoon. Tämä laki on tullut vasta lokakuussa. Toivon, että tämäkin laki pääsee kunnolla jalalle ja toimintaan.
Edelleen työministeri toivoisi, että ilmiöön olennaisesti liittyvään alipalkkaukseen puututtaisiin lainsäädännöllä.
– Minusta se, mikä pitäisi saada parempaan kuntoon on alipalkkauksen kriminalisointi. Toivoisin, että oikeusministeri veisi sitä eteenpäin. Siitä on keskusteltu paljon, tehty kansalaisaloitteita ja kirjallisia kysymyksiä eduskunnassa. Sen kautta päästäisin myös näihin kiinni.