Pakolaisten suuri määrä asettaa Suomessakin uudenlaisia haasteita mm. terveysviranomaisille. Esimerkiksi traumaattisten sotakokemusten hoito on haastavaa. Turvapaikanhakijoiden määrää on myös vaikea ennustaa, sanoo ulkoministerin erityisedustaja, pitkän kokemuksen pakolaisista omaava Pekka Haavisto.
Haavisto sanoo MTV:n Huomenta Suomessa, että suuri ongelma ovat etenkin sota-alueilta tulevat, jotka eivät vaikeiden kokemustensa vuoksi juurru uuteen maahan.
Haaviston mukaan suuren hakijamäärän joukossa on esimerkiksi Balkanin alueelta tulevia, jotka eivät ole turvapaikan tarpeessa.
– Tällaiset pitää karsia pois, Haavisto sanoo.
Yksi paljon puhuttu aihe Suomessa on perheiden yhdistäminen. Vihreiden kansanedustaja Haavisto sanoo, että Suomessa turvapaikanhakijoiden perhetaustat tutkitaan tarkasti. Käytössä on mm. DNA-testit.
– Tulijoissa on paljon nuoria miehiä. Täällä tutkitaan, onko heillä perhettä, vainoa tai lapsia. Tehdään tarkat dna-testit. Nuoret miehet ottavat paljon riskejä ja lähtevät kokeilemaan Välimeren ylitystä. Perhe ei silloin ole mukana.
Haaviston mukaan tarkkaa hakijoiden määrä ei pystytä sanomaan. Suomeen otetaan vain oma perhe, ongelmana ovat sitten ottolapset ja erilaiset huollettavat.
Havisto puhuu omien kokemustensa perusteella mielellään mm. Somaliasta sekä Eritreasta. erityisedustaja arvelee, että esimerkiksi Syyrian tilanteeseen saadaan jonkinlaista valoa parin vuoden sisällä.
– Syyrian viisastenkivi on yksimielisyys. Huolimatta ongelmista Venäjän kanssa, kaikkien pitäsi pystyä olemaan asioista yksimielisiä. Silloin YK:n turvallisuusneuvostolla olisi mahdollisuus toimia.
Somalia on Haaviston mukaan tilassa, jossa maa on hyvin jakautunut. On rauhallisempia alueita ja vastapainona alueita, joissa ollaan jatkuvassa vaarassa.
– Somaliassa on nyt äärimmäisen tärkeää, mihin bisnesmiehet kallistuvat. Jatketaanko asekauppaa ja ihmissalakuljetusta vai ryhdytäänkö rakentamaan satamia? Voiko rauhan tilassa tehdä parempaa bisnestä kuin sodassa?
Haavisto muistuttaa, että joissain maissa, kuten Syyriassa, tilanne näyttää nyt toivottomalta, mutta on olemassa myös maita, jotka ovat vasta luisumassa konfliktiin. Esimerkkinä Eritrea. Tällaisiin alueisiin olisi kokeneen Haaviston mukaan syytä puuttua hyvin nopeasti.