Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) teettämä selvitys vahvisti, että kymmenet maajoukkuepelaajat ovat kokeneet seksuaalista häirintää jalkapallon ja jääkiekon parissa. Asia tuli ilmi keväällä MTV Sportin tekemän paljastuksen myötä. Selvitystä tekemässä ollut tutkija Johanna Hentunen kertoo, että esimerkkien joukossa oli myös vakaviksi määriteltyjä tapauksia.
Tausta:
MTV Sport paljasti kuluvan vuoden maaliskuussa Suomen naisten jalkapallo- ja jääkiekkomaajoukkueissa sekä lajien SM-sarjajoukkueissa tapahtuneen laajamittaista seksuaalista häirintää, joka on jatkunut 90-luvulta vähintään vuoteen 2008 asti. Suomen Palloliitto ja Jääkiekkoliitto vahvistivat ilmiön MTV Sportille.MTV Sport keräsi yksityiskohtaista tietoa ja esimerkkitapauksia kymmeniltä naisten maajoukkuepelaajilta ja toimihenkilöiltä. Tietoa kerättiin myös SM-sarjapelaajilta.
SUEK:n selvitystyön koostivat Hentusen lisäksi Nina Laakso ja Jouko Ikonen. Selvitys pohjautui kyselyyn, joka suunnattiin jalkapallon ja jääkiekon maajoukkueille. Kysely oli ohjattu miesten ja naisten A-maajoukkueille sekä poikien ja tyttöjen kaikille ikäluokkamaajoukkueille.
Kysely lähetettiin yhteensä 907 pelaajalle, joista vastauksen antoi yhteensä 496 henkilöä. Kyselyyn vastanneista 54 (11%) oli kokenut tai havainnut seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää pelaajauransa aikana. Useat maajoukkueurheilijat olivat kokeneet pelaajauransa aikana häirintää ja ahdistelua, mutta myös kiusaamista.
Tutkija Johanna Hentusen mukaan yhteensä 54 häirintäkertomuksen sisällä ”varianssi oli todella suurta”.
– Joku oli saattanut kuulla jotain loukkaavaa ja kertoi siitä. Osa taas toi useita, jopa kymmenen erillistä kokemusta pelaajauran varrelta ilmi, Hentunen kertoo.
LUE LISÄÄ: MTV Sport tutki: Naisten maajoukkueissa seksuaalista häirintää
Hentusen mukaan häirintää koettiin sekä vertaisiltaan kuin myös auktoriteettiasemassa olevilta.
– Silloin kun häiritsijä oli luottamussuhteessa tai auktoriteettiasemassa pelaajan nähden, silloin kyse oli monesti fyysisestä häirinnästä. 
Tutkija Johanna Hentunen SUEK:n häirintäselvityksen julkistustilaisuudessa.
LUE LISÄÄ: Painostusta ja ahdistelua – entiset Suomen jalkapallomaajoukkueen pelaajat kertovat
Tulosten vertailu on vaikeaa, sillä vastaavanlaisia tutkimuksia ei ole kunnolla olemassa. Hentusen mukaan vertailu kohdistuikin lähinnä yhteiskunnassa yllä olevaan keskusteluun.
– Eivät nämä tulokset sinällään yllättäneet. Kyllä minulle oli selvää, että häirintää tapahtuu myös liikunnassa ja urheilussa, Hentunen sanoo.
Toive seuraavasta tutkimuksesta
Urheilu ei ole kuitenkaan millään tavalla selittävä tekijä häirinnän kohdalla.
– Monesti puhutaan siitä, että urheiluun ei saa liittää politiikkaa tai tehdä tätä ja tätä johtopäätöstä, koska tarkoitus on vain urheilla. Totuus on se, että esimerkiksi tätä häirintää esiintyy urheilun parissa. Silloin ei kelpaa se, että mennään urheilussa verhon taakse ja sanotaan, että tämän ongelman ratkonta ei kuulu meille, kun me vain urheilemme, Hentunen painottaa.
Juttu jatkuu videon alla.
1:37
Häirintätapaukset tulivat ilmi keväällä, kun MTV Sport kertoi laajamittaisesta naisurheilussa esiintyneestä seksuaalisesta häirinnästä. Tämän jälkeen Suomen Palloliitto ja Jääkiekkoliitto tilasivat tutkimuksen SUEK:lta.
LUE LISÄÄ: Suomen maajoukkuevalmentaja seksuaalisesta häirinnästä – "Osa pelkäsi ja lopetti uransa!"
Hentusen mukaan vastaavanlainen selvitys olisi hyvä tehdä ”laaja-alaisemmin”.
– Tässä keskityttiin paljon siihen, että onko häirintää koettu, kuinka moni on kokenut ja minkälaista. Näkisin hyvänä sellaisen selvityksen, jossa olisi mukana useita lajia. Tärkeää on myös se, että selvitys olisi käytännönläheinen ja ratkaisukeskeinen.
– Nämä määrät, että näin ja näin moni on kokenut häirintää, eivät välttämättä vie asiaa riittävän paljon eteenpäin. Tarvitaan syvällisempää tietoa, Hentunen pohtii.
LUE LISÄÄ: Palkittu suomalaisvalmentaja seksuaalisesta häirinnästä naisurheilussa: "Alakulttuuria on ollut"
Esimerkkejä
Hentusen mukaan kyselyyn osallistuneet pelaajat kertoivat ”monenlaisia tarinoita”.
– Siellä oli muutamia tapauksia, jotka määriteltiin vakaviksi. Näitä yhdisti se, että häirintä on ollut fyysistä, häiritty on ollut nuori ja häiritsijä on ollut auktoriteettiasemassa.
Tutkija Hentusen mukaan muutamat tarinat pysäyttivät selvitystä tehdessä.
– Oli siellä muutamia sellaisia. Esimerkiksi ne tarinat pysäyttivät, joissa alistettiin henkilön itsemääräämisoikeutta sillä auktoriteetilla, joka häiritsijällä oli, Hentunen sanoo.
Tässä selvityksessä esille nostettuja anonyymien henkilöiden kertomia esimerkkejä:
”No kaikkihan tietää, että suihku[nimi] kyyläili vähän suihkussa sillä silmällä, mutta ei se mua häirinnyt. Ei se tehnyt kuitenkaan mitään fyysistä. Ainoastaan kyyläili. Kaikki siitä puhui. Se oli yleinen läppä.”
”Takapuolelle taputtelua miespuolisilta valmentajilta, vihjailevia kommentteja pukuhuoneessa.”
”Olen kuullut, että kun tytöt/naiset olivat vaihtaneet vaatteita pukuhuoneessa, joukkueen miespuoliset henkilöt olisivat kurkistelleet.”
”Valmentaja heitti härskejä vitsejä koko joukkueen kuullen ja nauroi niille. Esimerkiksi pelissä hän sanoi monesti, että terhakkaasti eteenpäin, joka tarkoitti, että nännit kovina eteenpäin. Hän on myös sanonut kopissa ennen peliä, että ”nyrkitetäänpä”, tarkoittaen tsemppinyrkkiä jokaisen kanssa. Hän käänsi sen kuitenkin seksuaaliseksi. Vaikka asia oli vitsi, joukkue ei pitänyt siitä.”
”Saunaillan yhteydessä valmentaja (eri sukupuolta kuin minä) ehdotti, että saisiko hän tulla luokseni yötä. Kieltäydyin jyrkästi, jonka jälkeen hän vonkasi muutaman kerran uudelleen. Joukkueessa jatkaminen oli erittäin kiusallista sen jälkeen.”
”Persettäni ja mahaani on hiplailtu vasten omia tahtojani. Minulta on vaadittu mahakuvia ja alastonkuvia. Minua on lääpitty julkisilla paikoilla.”
”(Huoltaja) oli laittanut vihjailevaa viestiä ja jos oltiin kahdestaan, niin hän on yrittänyt lähennellä. Eleet ovat olleet myös vihjailevia. Tilanteet ovat olleet ahdistavia.”
”Joukkuekaveri oli jonkun aikaa osoittanut kiinnostustaan minua kohtaan, johon olin vastannut kertomalla, että en koe vastakkaisia tunteita. Saunaillan yhteydessä hän yritti suudella ja jouduin rimpuilemaan pois tilanteesta.”
”Vitsikkäästi sukupuolielinten koskettelua seurajoukkuetoiminnassa. En kokenut häirinnäksi, mutta joku voisi kokea.”
”On lähetelty sosiaalisessa mediassa ahdistelevia viestejä ja kuvia. On levitelty kuvia minusta. On kosketeltu intiimialueita vasten minun omaa tahtoani. On painostettu koskemaan toista, suostuteltu seksiin.”
”Olen saanut viesteillä tuntemattomalta henkilöltä kuvia sukupuolielimistä ja alastomasta vartalosta. Siitä on tullut ahdistusta. Olin nuori ja oli vaikea tietää, mitä asialle pitäisi tehdä.”
Selvityksessä nostettiin esille tirkistelytapaus, joka levisi julkisuuteen vuoden 2016 loppuvaiheilla. Tapauksessa häiritsijä oli Jääkiekkoliitossa merkittävässä asemassa ollut henkilö.
”[Nimi] tirkisteli, tarkasteli ja katseli meitä pelaajia, kun vaihdoimme vaatteita ja menimme suihkuun. Tätä oli jatkunut ilmeisesti jo vuosia eri joukkueissa ja eri ikäluokissa. Asia kulki vitsinä ja huumorina, ainakin meidän joukkueen sisällä, enkä itsekään ottanut asiaa vakavasti, ennen kuin se tuli julkisuuteen. Olin pettynyt Jääkiekkoliiton tapaan hoitaa asia. Jääkiekkoliitto teki ”sisäisen tutkinnan”, jonka tuloksia ei koskaan julkistettu, eikä ”tutkinnasta” edes puhuttu koskaan, muuta kuin vain se, että sellainen on suoritettu.”