Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) teettämä selvitys vahvisti, että kymmenet maajoukkuepelaajat ovat kokeneet seksuaalista häirintää jalkapallon ja jääkiekon parissa. Selvityksen tilasivat MTV Sportin keväisten paljastusten jälkeen yhteistyössä Jääkiekkoliitto ja Palloliitto. Jääkiekkoliiton toimitusjohtajan Matti Nurmisen mukaan selvitys oli paikallaan, sillä häirintätapauksista raportoidaan edelleen hyvin korkealla kynnyksellä.
Tausta:
MTV Sport paljasti kuluvan vuoden maaliskuussa Suomen naisten jalkapallo- ja jääkiekkomaajoukkueissa sekä lajien SM-sarjajoukkueissa tapahtuneen laajamittaista seksuaalista häirintää, joka on jatkunut 90-luvulta vähintään vuoteen 2008 asti. Suomen Palloliitto ja Jääkiekkoliitto vahvistivat ilmiön MTV Sportille.MTV Sport keräsi yksityiskohtaista tietoa ja esimerkkitapauksia kymmeniltä naisten maajoukkuepelaajilta ja toimihenkilöiltä. Tietoa kerättiin myös SM-sarjapelaajilta.
Johanna Hentusen, Nina Laakson ja Jouko Ikosen muodostama työryhmä teetätti kyselyn nykyisille jalkapallo- ja jääkiekkomaajoukkueille. Mukana ovat niin miesten kuin naisten sekä poika- ja tyttöjoukkueiden kaikki ikäluokat. Maajoukkueurheilijaksi laskettiin pelaajat, jotka olivat pelanneet tai olleet nimettynä yhdessä tai useammassa maajoukkueottelussa vuosina 2017 ja / tai 2018.
Kyselyssä suunnattiin yhteensä 907 pelaajalle, joista vastauksen antoi yhteensä 496 henkilöä. Kyselyyn vastanneista 54 (11%) oli kokenut tai havainnut seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää pelaajauransa aikana. Useat maajoukkueurheilijat olivat kokeneet pelaajauransa aikana häirintää ja ahdistelua, mutta myös kiusaamista.
LUE LISÄÄ: MTV Sport tutki: Naisten maajoukkueissa seksuaalista häirintää
Tapauksia oli sekä jalkapallon että jääkiekon puolella. Joukkueittain katsottuna suhteellisesti eniten häirintää olivat kokeneet jääkiekon naismaajoukkueen pelaajat (23% pelaajista), jääkiekon alle 18-vuotiaiden joukkueen pelaajat (21%) ja jalkapallon naismaajoukkueen pelaajat (19%).
Jääkiekkoliiton toimitusjohtajan Matti Nurmisen mukaan esitettyjä lukemia on vaikea vertailla, sillä vastaavanlaista tutkimusta ei ole tehty aikaisemmin.
– Ottaen huomioon sen, että jääkiekko, jalkapallo tai urheilu eivät ole mitenkään erillisiä saarekkeita muuhun yhteiskuntaan verrattuna, ei voi sanoa, että olisi yllättänyt, kun tapauksia löytyi, Nurminen toteaa MTV Sportille.
LUE LISÄÄ: Suomen maajoukkuevalmentaja seksuaalisesta häirinnästä – "Osa pelkäsi ja lopetti uransa!"
Nurmisen mukaan häirintätapauksista raportointi on lähes olematonta, ainakin Jääkiekkoliiton suuntaan.
– Valitettavasti mun pöydälle ei ole tullut oman Jääkiekkoliitto-urani aikana yhtään ainutta tapausta, Nurminen sanoo.
– Tietenkin on kaksipiippuista sanoa, että näitä ei valitettavasti näy tai kuulu. Totta kai on hieno asia, että ei kuulu, mutta kun tutkimus osoittaa sen, että niitä on. Kyllä mä rohkaisen ihmisiä puhumaan näistä asioista läheisille ja viemään niitä eteenpäin, on se paras taho mikä tahansa. Sitä kautta näihin asioihin pystytään paremmin ja aidosti puuttumaan ja niitä pystytään selvittämään, Nurminen jatkaa.
Selvityksessä mukana olleissa anonyymeissä esimerkeissä puhuttiin muun muassa siitä, ettei häirinnästä uskalleta kertoa, sillä ilmassa on pelko jälkiseuraamuksista.
”En kertonut, koska pelkäsin saavani enemmän kuraa niskaani, jos he saisivat tietää, että kantelin”, yhdessä esimerkissä todetaan.
LUE LISÄÄ: Painostusta ja ahdistelua – entiset Suomen jalkapallomaajoukkueen pelaajat kertovat
Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Nurminen kuitenkin kannustaa rohkeuteen.
– Puhutaan sitten maajoukkueista, seuroista tai liittotasosta. On hyvin vaikea puuttua asioihin, jos niistä ei ole tietoa. Yksi tutkimuksen tavoite oli nimenomaan se, että henkilöillä olisi rohkeutta puhua näistä asioista.
– Nollatoleranssista puhuminen ei riitä, mutta sen pitää olla lähtökohta. Jokainen tapaus on liikaa. Totta kai aina pitää huomioida se, että häirintä on subjektiivinen kokemus. Ne pitää osata suhteuttaa ja toimia sen mukaisesti, Nurminen jatkaa.
Tirkistelytapaus
Loppuvuodesta 2016 julkisuudessa esille nousi tapaus, jossa Jääkiekkoliitossa merkittävässä asemassa ollut henkilö olisi tirkistellyt jo vuosien ajan nuorismaajoukkueiden pelaajia. Tapaus mainitaan yhtenä esimerkkinä SUEK:n selvityksessä.
– [Nimi] tirkisteli, tarkasteli ja katseli meitä pelaajia, kun vaihdoimme vaatteita ja menimme suihkuun. Tätä oli jatkunut ilmeisesti jo vuosia eri joukkueissa ja eri ikäluokissa. Asia kulki vitsinä ja huumorina, ainakin meidän joukkueen sisällä. En itsekään ottanut asiaa vakavasti ennen kuin se tuli julkisuuteen. Olin pettynyt Jääkiekkoliiton tapaan hoitaa asia. Jääkiekkoliitto teki ”sisäisen tutkinnan”, jonka tuloksia ei koskaan julkistettu, eikä ”tutkinnasta” puhuttu koskaan muuta kuin vain niin, että sellainen oli suoritettu, esimerkissä käytiin läpi.
LUE LISÄÄ: Palkittu suomalaisvalmentaja seksuaalisesta häirinnästä naisurheilussa: "Alakulttuuria on ollut"
Nurmisen mukaan hän ei halua puhua yksittäisestä tapauksesta, viitaten yksittäisen henkilön oikeusturvaan.
– Sen voin sanoa, että reagoimme asiaan perinpohjaisesti ja asiallisesti, Nurminen sanoo tapaukseen liittyen.
– Olennainen juttu, joka tuon tapauksen johdosta syntyi, oli Et ole yksin -palvelu. Siinä vaiheessa, kun olimme käyneet yksittäisen jutun läpi, käänsimme katseet tulevaisuuteen ja mietimme, miten voimme auttaa omaa lajikenttää ja mahdollisesti myös koko urheilukenttää sen suhteen, että näistä asioista olisi rohkeutta puhua ja että olisi helppo kanava raportoida eteenpäin.