Haitallinen rahapelaaminen ja sosiaalietuudet kytkeytyvät selvästi toisiinsa – "Illuusio, että kohta me voitamme ja tämä pelastaa meidän arjen"

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Saara Rantanen

    saara.rantanen(at)mtv.fi

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tutkinut rahapelaamisen ja sosiaalietuuksien yhteyksiä. Etuuksien ja pelaamisen väliltä löytyi suora yhteys. 

    – Henkilöt, jotka pelasivat haitallisesti käyttivät useammin Kelan sosiaalietuuksia kuin muut, sanoo tutkimuspäällikkö Anne Salonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

    – Kun koko väestöstä rahapeliongelmaisia on kolmella prosentilla, niin työttömien kohdalla osuus on 6,4 prosenttia, kertoo Salonen.

    Tutkimuksessa olivat mukana työttömyysetuus, sairauspäiväraha, työkyvyttömyyseläke sekä toimeentulotuki. Tutkimuksen mukaan joka kolmas THL:n Rahapelikyselyyn vastannut, jolla oli rahapeliongelma tai joka pelasi riskitasolla, oli saanut vähintään yhtä Kelan sosiaalietuutta vuonna 2016. Kaikkien vastaajien osalta vastaava osuus oli 21 prosenttia.

    – Etuuksien varassa elävät ihmiset pelaavat vähemmän kuin koko väestö, mutta kun he pelaavat, he käyttävät yhtä paljon rahaa kuin työssäkäyvät pelaajat. Eli he käytännössä he käyttävät paljon enemmän rahaa pelaamiseen suhteessa omiin tuloihinsa, sanoo Salonen.

    Lisäksi aiemmista tutkimuksista tiedetään, että rahapeliautomaatteja on enemmän alueilla, jotka tiedetään sosioekonomisesti heikoimmiksi. 

    Rahapeliriippuvuuden kokemusasiantuntija ymmärtää hyvin pelaavaa ihmistä.

    – Meillä Suomessa mainostetaan, että täällä on voitettu ja täällä on voitettu ja ainakin minulle tuli se tunne, että tässä on pelastus siihen, että meillä on tosi vähän rahaa, sanoo kokemusasiantuntija Satu Falk.

    – Päässä oli sellainen illuusio, mielikuva, että kohta me voitamme ja tämä pelastaa meidän arjen ja kohta kaikki on paremmin, sanoo Falk. 

    Lue lisää aiheesta:
    Veikkaus THL Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •