Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kannattaa uuden tiedustelulainsäädännön viemistä eteenpäin. Hän kuitenkin haluaa erityisen huolellisen analyysin kiirehtimismenettelyn käytössä. Asiasta kertoo Verkkouutiset.
Häkkäsen mukaan kiirehtimismenettelyn hyöty pitäisi arvioida tarkkaan verrattuna siihen, että muutokset hyväksyttäisiin tavallisessa perustuslain säätämisjärjestyksessä. Hän huomauttaa, että tiedustelulaki tulisi voimaan joka tapauksessa vasta vaalikauden loppupuolella.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.), sisäministeri Paula Risikko (kok.) ja puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) toivovat, että tiedustelulainsäädäntö voitaisiin viedä eduskunnassa läpi kiireellisenä, mikä tarkoittaisi muutosten hyväksymistä perustuslakiin jo tällä vaalikaudella.
Häkkänen: Kiirehtiminen vain ääritapauksissa
Tavallisessa menettelyssä perustuslain muutos vaatii kahden kolmasosan kannatuksen kahdessa eri eduskunnassa. Niin sanotussa kiirehtimismenettelyssä muutos voidaan hyväksyä yhdessä eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistöllä. Asiasta säädetään perustuslain 73. pykälässä.
Häkkäsen mielestä perustuslain muuttamista kiirehtimismenettelyllä tulisi käyttää vasta aivan ääritapauksissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa.
– Perustuslain säätämisjärjestys on tehty sitä varten, että kansalaiset voivat vaalien välissä arvioida, onko perusoikeuksien muuttaminen oikeasti tarpeen. Nythän meillä on Venäjältä ja Turkista esimerkkejä, kuinka perustuslain säätämisjärjestys on jollain keinoin murrettu, hän huomauttaa.
Häkkäsen mukaan tässä ajassa kannattaa suhtautua varoen siihen, ettei perustuslaki toimisikaan esteenä yhden vaalikauden aikana halutuille isoille muutoksille.
– Minusta meidän Suomessa kannattaa pitää todella pyhänä tätä perustuslain rajoittavaa roolia. Kiirehtimismenettelyn käyttöön pitää olla todella korkea kynnys, Häkkänen linjaa.