Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) totesi viime viikolla haastattelussa aikovansa estää reservistä eroamisen lainsäädäntöä muuttamalla. Nyt Häkkäsen sanoo, että sanavalinta oli huono, mutta hänen mukaansa on myös pohdittava, onko reservistä eroaminen vain ilmoitusasia.
Puolustusministerin viime viikkoiset kommentit reservistä karkaamisen estämisestä saivat aikaan kohun ja vastareaktion, joka johti reservistä pois pyrkivien hakemusmäärän kasvuun.
Antti Häkkänen (kok.) sanoi torstaina Kyrönmaa-lehden haastattelussa etsivänsä oikeudellisia keinoja, jotta reservistä ei enää pystyisi eroamaan.
Häkkänen kommentoi asiaa tiistaina eduskunnassa.
– Tämä asia on sellainen, että vaikka tämä on pieni, niin se on silti jossain vaiheessa pohdittavana. Sanavalinta oli huono, se myönnettäköön, hän sanoo.
Häkkäsen mukaan kommentin taustalla oli se, että eroaaltoja reservistä on tullut aina silloin, kun turvallisuustilanteessa tapahtuu muutoksia. Näin on tapahtunut esimerkiksi Venäjän vallattua Krimin vuonna 2014 ja uudelleen Venäjän hyökättyä Ukrainaan talvella 2022.
Hän sanoo olevansa samaa mieltä puolustusvoimien kanssa siitä, että jos eroamisia tulee paljon turvallisuustilanteen heikentyessä, pitää tähän varautua etukäteen.
Lue myös: Häkkäsen kommentit käynnistivät viikonloppuna ennennäkemättömän tungun sivariin
Häkkänen harmissaan
Häkkänen myös korostaa, että reserviläisten eroaminen on aihe, joka herättää tunteita. Näin tapahtui esimerkiksi vuonna 2015, kun kaikille reserviläisille lähettiin kirje koskien heidän sodan ajan sijoituspaikkaansa.
– Normaalisti olen pohtinut nämä aika tarkkaan, mutta se ei mennyt hyvin. Mutta se ei muuta sitä, että pitkässä juoksussa meidän on pohdittava, että onko tämä [reservistä eroaminen] vain ilmoitusasia. Vakaumuksen perusteella [eroamisen], mutta samaan aikaan on tarkasteltava, että onko tämä kriisinkestävä malli, hän sanoo.
Häkkänen on harmissaan kommenttinsa vaikutuksesta julkiseen keskusteluun, sillä suomalaisten maanpuolustustahto ja reserviläistoiminta ovat korkealla tasolla. Hänen mukaansa kysymys reservistä eroamisesta on vain pieni yksityiskohta puolustuspolitiikan laajassa kokonaisuudessa, johon kuuluvat esimerkiksi Nato-integraatio ja asevelvollisuuden uudistaminen.
Pääpaino on puolustuksen vahvistamisessa, Häkkänen sanoo. Siksi tilanne, jossa turvallisuustilanteen heikentyessä tulee isoja eroaaltoja, joudutaan arvioimaan tarkasti puolustuksen ja reserviläisjärjestelmän kannalta.
– Mitä tulee [reservistä] eronneisiin henkilöihin, niin jokaisella on oikeus tehdä päätöksiä. Aiemminkin, kun tämän asian tai siviilipalveluksen ympärillä on käyty keskusteluja, niin on tullut eroaaltoja. Jokaisella on siihen tällä hetkellä oikeus. Se ei vaarana millään tavalla meidän 900 000 hengen reserviläisjärjestelmää, Häkkänen sanoo.