Eduskunnassa pidettiin hiljainen hetki presidentti Ahtisaaren muistolle.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho sanoo, että Martti Ahtisaari koki konfliktien ja kriisien venymisen ihmiskunnan suurena epäonnistumisena. Halla-aho sanoi eduskunnan muistohetkessä pitämässään puheessa, että Ahtisaari korosti juurisyihin, kuten köyhyyteen, eriarvoisuuteen ja nuorisotyöttömyyden puuttumisen merkitystä tavoiteltaessa kestävää rauhaa.
Puheessaan Halla-aho muisteli Ahtisaaren saavutuksia ja tekoja sekä esitti koko eduskunnan puolesta osanotot.
Presidentti, Nobelin rauhanpalkinnon saanut Ahtisaari kuoli varhain maanantaiaamuna.
Halla-aho sanoi, että suurelle yleisölle Ahtisaari tuli tutuksi vuoden 1994 presidentinvaaleissa, mutta sitä ennen Ahtisaari oli toiminut jo YK:n apulaispääsihteerinä, suurlähettiläänä sekä rauhanvälittäjänä useissa kriisikohteissa.
Eduskunnan suuressa salissa pidettiin myös hiljainen hetki Ahtisaaren muistolle.
"Vahva liittoutuminen paras rauhanteko"
Halla-aho sanoi, että kylmän sodan jälkeisessä maailmassa Ahtisaari halusi viedä Suomen osaksi länttä.
– Hän otti kantaa rohkeasti, painavin sanakääntein ja koki, että nimenomaan vahva liittoutuminen on paras rauhanteko, jonka Suomi voi tehdä, Halla-aho sanoi.
Hän lisäksi kertoi, että Ahtisaari totesi kirjassaan vuonna 2016, että mikäli Suomi ei liity kaikkiin läntisiin yhteisöihin, suomettuminen on jatkuva riesa.
Halla-aho sanoi, että Ahtisaari oli rauhanmies. Hänen mukaansa Ahtisaaren työn jäljet näkyvät maailmalla edelleen. Vuonna 2008 Ahtisaarelle myönnettiin ensimmäisenä suomalaisena Nobelin rauhanpalkinto.
– Palkinto oli tunnustus hänen työstään useilla mantereilla yli kolmenkymmenen vuoden aikana, Halla-aho sanoi.