Presidentiksi pyrkivän Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan monilla suomalaisilla on hänestä negatiivinen mielikuva, joka ei perustu tosiasioihin.
Presidenttikisaan tänään ilmoittautunut eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) katsoo, että presidentillä on Suomessa kaksi tehtävää: johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja toimia arvojohtajana.
Halla-ahon mukaan Suomessa yhteiskunnallinen keskustelu yltyy hyvin helposti "hysteerikseksi", ja presidentin tehtävä on jäähdytellä keskustelua, Halla-aho sanoo.
– Esimerkiksi nyt vaalien jälkeen syntynyt ei-vasemmistolainen hallitus tuntuu aiheuttavan hyvin suurta kipuilua heissä, jotka ovat poliittisesti toista mieltä. Koska tällaiset ajattelutavat ovat dominantteja tiedotusvälineissä, niin keskustelu tahtoo vääristyä.
– Joidenkin mielestä meillä on suorastaan natsihallitus, mikä osoittaa melkoista suhteellisuudentajun ja historian tajun puutetta. Silloin jonkun pitää puhaltaa pilliin, että otetaanpa nyt rauhallisesti, Halla-aho sanoo.
Presidentin rooli on perinteisesti pysytellä päivänpolitiikan yläpuolella. Miten "pilliin puhaltaminen" onnistuu sekaantumatta päivänpolitiikkaan?
– Presidentin ei pidä ryhtyä osapuoleksi, mutta kaataa jäitä hattuun silloin, kun on tarvetta.
Halla-aho haluaa oikoa väärinkäsityksiä
Halla-ahon mukaan monilla suomalaisilla on hänestä vääristynyt mielikuva.
Halla-aho sai muun muassa eduskunnan puhemiehen vaalissa tavanomaista enemmän protestiääniä. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puolestaan kieltäytyi vuonna 2017 hallitusyhteistyöstä Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa.
– Tiedän, että monilla ihmisellä on itsestäni hyvin negatiivinen kuva, joka ei perustu tosiasioihin, vaan vääristyneeseen julkisuuteen. Toivon, että vaalikampanja antaa mahdollisuuksia pyrkiä oikaisemaan väärinkäsityksiin perustuvia käsityksiä, Halla-aho sanoo.
Mistä mielestäsi johtuu se, että ihmisillä on vääriä mielikuvia?
– Media määrittelee sen, millaisia mielikuvia suurella yleisöllä on. Media koostuu ihmisistä, joilla on omia mielipiteitään asioista. Ei se sen kummempi asia ole.
Halla-aho nousi eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 2011. Hänet tunnetaan myös kärjekkäistä blogikirjoituksistaan, joista hän sai sakkotuomion vuonna 2012. Hän sanoo olevansa varautunut siihen, että aiemmat kirjoitukset nousevat jälleen esiin ehdokkuuden myötä.
– Minun on vaikea nähdä, että tälla asialla olisi kauhean suurta merkitystä.
Halla-aho jatkaa puhemiehenä
Halla-aho aikoo jatkaa eduskunnan puhemiehenä ehdokkuudestaan huolimatta. Myös puhemiehen rooliin kuuluu päivänpolitiikan yläpuolella pysytteleminen.
– Mikäli puhemiehen ja presidenttiehdokkaan roolit eivät mene sekaisin esimerkiksi vaalikampanjan osalta, ei asiassa nähdäkseni ole ongelmaa, sanoo ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen.
Entä miten presidentti voi samalla jäähdytellä yhteiskunnallista keskustelua, ja pysytellä päivänpolitiikan ulkopuolella?
– Päivänpolitiikan ulkopuolella pysyminen on aina veteen piirretty viiva, ja presidentin on käytettävä asemaansa harkiten. Siinä on nähdäkseni ero, antaako presidentti esimerkiksi yksityiskohtaisia politiikkasuosituksia esimerkiksi talous- ja sosiaalipolitiikasta, vai kehottaako hän esimerkiksi ihmisiä kohtaamaan toinen toisensa kunnioittaen, Vanhanen sanoo.
Vanhasen mukaan arvojohtajuuden merkitys presidentin roolissa kasvanut.
– Nähdäkseni presidentti voisi hyvin ottaa korostetun sovittelevan roolin myös sisäpolitiikassa ja tarvittaessa myös todeta ääneen, mikäli jonkinlainen toiminta tai käytös on johtamassa selvästi ylikuumenevaan tilanteeseen, Vanhanen sanoo.
14:21
Katso Halla-ahon koko haastattelu!