Hallituksella on kiire tehdä periaatepäätös matkustusrajoituksista, sillä vapaan liikkuvuuden takaamiseksi tehty EU:n Schengen-sopimus ei suvaitse rajojen pitämistä kiinni loputtomasti.
Schengen-sopimukseen on kirjattu, että vapaata liikkuvuutta voi rajoittaa vain määräaikaisesti.
Koronapandemia on pakottanut Euroopan maat monin paikoin luopumaan vapaasta liikkuvuudesta, mutta sitä yritetään palauttaa terveysturvallisuus huomioiden.
Suomen on ollut tarkoitus ottaa niin sanottu testaa ja tule -malli käyttöön 23. marraskuuta, mutta lakivalmistelu tätä varten on yhä kesken.
Testaa ja tule -malli tarkoittaisi sitä, että negatiiviset koronatestit sallisivat matkustuksen Suomeen ja Suomi luopuisi nykyisistä matkustusrajoituksista, jotka perustuvat koronaviruksen ilmaantuvuuteen kussakin maassa.
Tämä muutos on kuitenkin osoittautunut hankalaksi tehdä. Hallituspuolueista on lupailtu valmistumista viime viikkojen ajan ja niin tehdään tälläkin viikolla.
– Tätä kokonaisuutta on neuvoteltu ja valmisteltu. Tähän liittyy erittäin hankalia juridisia kysymyksiä. Sen vuoksi kokonaisuuden valmistelu on kestänyt aiottua pidempää. Tällä viikolla on tarkoitus päästä eteenpäin, pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi tänään Säätytalon rappusilla tiedotusvälineille.
– Schengen-ulkorajakysymyksissä tulevat aikarajat vastaan. Uudet menettelytavat pitäisi saada rajalle ajoissa. Poikkeustilanteesta pitäisi luopua. Tässä on viikoista kysymys, että uusi järjestelmä saataisiin toimimaan, sanoi puolestaan ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) uskoi, että lakiesityksestä voitaisiin kertoa julkisuuteen jo lähipäivinä.
Törmäsi jo perustuslakiin
Testaa ja tule -mallista tehty ensimmäinen lakiesitys törmäsi perustuslakiin pari viikkoa sitten, joten valmistelu oli tehtävä uudestaan.
Perustuslakivaliokunta katsoi, ettei lakipaketille ollut edellytyksiä eduskuntakäsittelyssä ja lakiesitys olisi valmisteltava uudestaan hyvän lainvalmistelutavan mukaisesti.
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa moitittiin esimerkiksi sitä, että lakimuutos antaisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle eli THL:lle valtaa yksilön eli tässä tapauksessa matkailijan perusoikeuksiin, kuten liikkumiseen, maahantuloon ja elinkeinovapauteen. Tätä ei pidetä hyvänä, koska THL on pääsääntöisesti asiantuntijaviranomainen, jolla ei ennestään vastaavaa valtaa ole.
Lakiesityksiä pidettiin lisäksi monilta osin liian epämääräisinä. Esimerkiksi sitä ei eritelty, mitä tapahtuu, jos matkailijalla ei ole todistusta negatiivisesta koronatestistä.
Tuskin valmis 23. marraskuuta
Ministereiden erityisavustajien sekä sosiaali- ja terveysministeriön voimin on nyt pyritty luomaan pohjaa sellaiselle lakiesitykselle, joka täyttäisi perustuslain vaatimukset.
Työ on ollut sen verran hankalaa, että aikaa on kulunut ennakoitua enemmän.
On epätodennäköistä, että eduskunta ehtisi tehdä päätöksen testaa ja tule-mallin lakipaketista siten, että se olisi voimassa 23. marraskuuta, kuten alun perin oli tavoite.
Suomelle tuskin tulee sanktioita siitä, ettei Schengen-alueen määräaikoja noudatettaisi.
Kiirettä lisää kuitenkin se, että erityisesti Lapin matkailuyritysten talvisesonki uhkaa mennä pilalle, jos koronaturvallista matkustamista ei pystytä järjestämään.
Monia matkailualan työpaikkoja ja yrityksiä on uhan alla.